Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen sekä sen yhteydet ravitsemustilaan, kehonkoostumukseen ja hormonitasoihin naisurheilijoilla.

Abstract

Johdanto. Urheilu on yhteydessä häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ja syömishäiriöiden riskiin. Erityisesti laihuutta korostavissa painosensitiivisissä lajeissa häiriintynyttä syömistä esiintyy enemmän. Syömisen häiriintyminen voi pienentää energiansaantia, ja se voi olla matalan energiansaatavuuden taustalla. Häiriintynyt syöminen voi vaikuttaa mm. kehonkoostumukseen, hormonitoimintaan sekä kuukautishäiriöihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten naisurheilijoiden häiriintyneen syömiskäyttäytymisen esiintymistä painosensitiivisissä ja vähemmän painosensitiivisissä lajeissa sekä tarkastella vaikutuksia ravitsemustilaan, kehonkoostumukseen, hormonitoimintaan ja kuukautishäiriöihin. Menetelmät. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui yhteensä 167 tutkittavaa, jotka jaettiin painosensitiivisten (PS) lajien ryhmään (n=62) ja vähemmän painosensitiivisten (VPS) lajien ryhmään (n=105). Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä mitattiin EDE-Q-kyselyn (Eating Disorder Examination Questionnaire) pisteiden avulla. Kolmen vuorokauden ruoka- ja aktiivisuuspäiväkirjojen avulla määritettiin energiansaanti (EI), energiansaatavuus (EA) ja liikunnan aikaansaama energiankulutus (EEE). Rasvaprosentti (F%), rasvamassa (FM), rasvaton massa (FFM) ja lihasmassa (LM) määritettiin kaksienergisen röntgensäteen absorptiometrian (DXA, dual-energy X-ray absorptiometry) avulla. Verinäytteestä analysoitiin seerumin kortisoli, leptiini ja kilpirauhashormonit (T3, T4 ja TSH). Lisäksi tarkasteltiin kuukautisstatuksen yhteyksiä häiriintyneeseen syömiseen. Tulokset. PS-ryhmässä häiriintynyttä syömistä esiintyi enemmän kuin VPS-ryhmässä. EI oli sitä pienempää, mitä enemmän esiintyi häiriintynyttä syömistä molemmilla ryhmillä, mutta häiriintynyt syöminen ei ollut yhteydessä EA:n. VPS-ryhmällä EEE oli pienempää urheilijoilla, joilla oli enemmän häiriintynyttä syömistä. Häiriintynyt syöminen oli yhteydessä suurempaan FM:n molemmilla ryhmillä, ja suurempaan F%:n VPS-ryhmällä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen oli yhteydessä suurempaan leptiiniitasoon VPS-ryhmällä. Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ja kuukautishäiriöiden välillä ei havaittu yhteyttä. Pohdinta ja johtopäätökset. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on yleisempää PS-lajeissa, joissa alhaisempi kehon paino voi parantaa suorituskykyä, mutta tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös VPS-lajien urheilijoilla voi esiintyä häiriintynyttä syömistä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ei välttämättä ole yhteydessä EA:n, mutta syömisen rajoittaminen näkyy kuitenkin alhaisemman EI:n kautta. Vaikuttaa siltä, että suurempi FM:n määrä on riskitekijä häiriintyneelle syömiselle urheilijoilla. Suurempi FM:n määrä on usein yhteydessä myös suuremman leptiinitason kanssa, mikä selittää sen yhteyden häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Kuukautishäiriöiden ja häiriintyneen syömisen välillä ei ilmennyt yhteyttä, mikä voi johtua siitä, että tutkittavilla ei esiintynyt matalaa energiansaatavuutta.

Introduction. Sports and particularly elite sports are associated with disordered eating and the risk of eating disorders. Especially in weight-sensitive sports that emphasize thinness there is a greater prevalence of disordered eating which may lead to decreased energy intake and can also be the cause of low energy availability. Disordered eating may affect physiological parameters such as body composition, endocrine function and menstrual dysfunction. The purpose of this study was to examine the prevalence of disordered eating in weight-sensitive and less-weight-sensitive sports. The effects of disordered eating on nutritional state, body composition, endocrine function and menstrual function was also observed. Methods. A total of 167 Finnish female athletes participated in this cross-sectional study. Subjects were classified into weight-sensitive sports group (n=62) and less-weight-sensitive sports group (n=105). Disordered eating was assessed by EDE-Q (Eating Disorder Examination Questionnaire). Data related to energy intake (EI), energy availability (EA) and exercise energy expenditure (EEE) were collected with 3-day prospective food and exercise record. Body fat mass, fat percent, fat-free mass and lean mass were measured with dual X-ray absorptiometry (DXA). Serum leptin, cortisol and thyroid hormones (T3, T4, TSH) were analyzed from blood samples drawn from the antecubital vein. For examining menstrual function and associations with disordered eating subjects were split into subgroups according to their menstrual status. Results. One of the main findings in this study revealed that more disordered eating occurred in athletes participating in weight-sensitive sports than in less-weight-sensitive sports. Disordered eating was not associated with EA. In both groups, EI was smaller in those subjects who reported more disordered eating. EEE was smaller in those subjects who reported more disordered eating in the less-weight-sensitive group. Disordered eating was associated with higher amount of body fat mass in both groups and in higher fat percent in the less-weight-sensitive group. Disordered eating was associated with higher serum leptin in less-weight-sensitive group. There was no association between disordered eating and menstrual dysfunction. Discussion and conclusions. Disordered eating is more common in weight-sensitive sports that emphasize leanness, but this does not exclude the possibility of disordered eating in less-weight-sensitive sports. According to this study disordered eating is not associated with energy availability but restricted eating can be observed in lower energy intake. It appears that higher body fat mass is a risk factor for disordered eating in athletes. Higher fat mass is usually associated with higher leptin which explains its association with disordered eating. There was no association between menstrual dysfunction and disordered eating because menstrual dysfunction is often a consequence of low energy availability.