Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen ja käyttöönotto teollisuudessa
Lisätty todellisuus (”AR”) on teknologia, jossa reaaliaikaista reaalimaailman
aistimista täydennetään virtuaalisilla, paikkasidonnaisilla elementeillä.
Teollisuudessa AR:ää voi esiintyä esimerkiksi siten, että AR-laite tunnistaa
ympäristössä olevan teollisuuskoneen, ja antaa reaaliaikaista tietoa koneen
tilasta. Yleisin AR:n käyttötapa tällä hetkellä on AR:n yhdistäminen
etätukipalveluihin, joiden avulla etäasiantuntija voi opastaa esimerkiksi
kokemattomamman teknikon huoltotehtävän läpi merkaten tämän AR-laitteen
reaalimaailman näkymään kohteita, joihin fokusoitua. Edellä kuvailtujen
visualisoivien ohjelmistojen lisäksi AR voi tulevaisuudessa itsenäisesti opastaa
teknikkoa läpi erinäisten prosessien suorittamisen tunnistamalla kohteita ja
toimintoja reaalimaailmassa, ja tarjoamalla kontekstisidonnaista informaatiota.
Lisäksi AR voi toimia eräänlaisena keskitettynä virtuaalisena käyttöliittymänä
erinäisten koneiden ja järjestelmien kontrollointiin.
AR:n keskeisin hyöty on tiedon parempi saatavuus edellä kuvailluin
menetelmin. AR-järjestelmien ohjeistus koetaan helpommin ymmärrettävänä ja
intuitiivisempana kuin perinteiset ohjeistukset esimerkiksi paperimuodossa.
Tiedon saatavuus näkyy taloudellisena hyötynä säästöinä ja korkeampana
tehokkuutena. AR voi myös mahdollistaa tiettyjä organisaatiotason strategiaan
ja transformaatioon liittyviä hyötyjä. Eräänlainen vaatimus hyötyjen
realisoitumiselle on kuitenkin integraatio paitsi tuotantolaitteistoon, myös
yrityksen kattaviin tietojärjestelmiin ja IT-infrastruktuuriin. Lisäksi yrityksiltä
vaaditaan panostuksia IT-resursseihin ja -osaamiseen ohjelmistojen- ja
sisällönkehittämisessä, organisaation toiminnan muutoksen edesauttamiseen
sekä loppukäyttäjien osallistamiseen. AR:n käyttö teollisuudessa on yhä pitkälti
pilottitestien varassa yritysten tutkiessa AR:ää tai seuratessa AR:n teknistä
kehitystä sivusta.
Tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat AR:n teolliset
hyödyntämistavat. Tutkielman tavoitteena on kerätä tietoa ja laajentaa
ymmärrystä AR:n käyttötavoista, AR:n mahdollistamista hyödyistä ja siitä,
kuinka AR tulisi ottaa käyttöön hyötyjen realisoitumiseksi. Tutkielma
muodostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsauksesta, joissa luodaan
teoreettinen perusta, sekä haastatteluiden avulla toteutettavasta empiirisestä
osiosta, jossa yhteensä 11 suomalaista teollisuuden sekä IT- ja konsultointialan
asiantuntijaa kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan AR:ään liittyen.
...
Augmented Reality (“AR”) is a technology in which real-time, real-world
senses are augmented with virtual, location-specific elements. In industrial
usage AR can exist for example as so, that an AR device recognizes an
industrial machine in its surroundings and gives real-time information about
the state of the machine. Currently, the most common use-case for AR is
combining AR with remote support services, in which a remote expert can
guide for instance an unexperienced service technician through a service task
while marking in the technician’s field-of-view spots in which to focus. Besides
the abovementioned visualizing software, in the future AR can independently
guide a technician through the completion of various processes by recognizing
objects and actions in the real world, and by providing context-specific
information. Additionally, AR can work as a kind-of-a centralized virtual user
interface for controlling various machines and systems.
AR’s main benefit is the better access to information with the
abovementioned techniques. The instructions of AR-systems are seen as more
easily understandable and more intuitive than traditional guidance for instance
in paper-form. The availability of information is visible as economic benefits in
the form of savings and higher productivity. AR can also enable certain
organization-level strategic and transformational benefits. However, one type
of a prerequisite for the formation of these abovementioned benefits is the
integration of AR to shop-floor machinery, information systems and the IT
architecture. Also, companies need to invest in IT resources and skills in
software and content development, in creating organizational change and in
participating end-users. The utilization of AR is still heavily focused on pilot
tests while companies investigate AR or follow AR’s technical progress from
the sidelines.
In this thesis the focus of research is on the industrial utilization of AR.
The goal of the thesis is to collect information and expand understanding of the
ways in which AR can be used, which benefits the use of AR enables creating
and how the implementation of AR should be done to ensure the benefits
become realized. The thesis is formed of two sections: the literary review, in
which the theoretical foundation is formed, and the empirical part carried out
by interviews, in which 11 experts from industrial companies, IT-developers
and consultancy companies share their views and experiences regarding AR.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen kuluttajaverkkokaupassa
Tinnilä, Toni (2020)Vähittäiskauppa on siirtynyt verkkoon jo usean vuoden ajan. Vuoteen 2024 mennessä 60 % kaikista vähittäiskaupan asiakkaista ennustetaan tekevän ostoksia verkossa. Samalla yritykset etsivät uusia tapoja palvella asiakkaitaan. ... -
Lisätyn todellisuuden emotionaalinen käyttäjäkokemus kuluttajaelektroniikan verkkokaupassa
Jussila, Jenni (2023)Lisätyn todellisuuden mobiilisovellusten (engl. mobile augmented reality, MAR) käyttö verkkokaupoissa markkinoinnin tukena ja asiakaskokemuksien rikastamisen välineenä on lisääntynyt nopeasti. Tästä huolimatta MAR-sovellusten ... -
Lisätyn todellisuuden käyttöliittymien käytettävyys
Kalliomaa, Henrik (2024)Erilaisten teknologisten ratkaisujen kirjo laajenee jatkuvasti, kun uusia innovaatioita kehitetään ja otetaan käyttöön. Näin ollen on yhä haastavampaa rakentaa kestäviä asiakassuhteita ja sitoutuneisuutta tiettyyn ... -
Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden merkityksellisyys kuntoutuksessa
Honkanen, Sari; Korpi, Hilkka; Chichaeva, Julija; Holopainen, Riikka; Sjögren, Tuulikki; Aartolahti, Eeva (Kansaneläkelaitos, 2022) -
Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus kuntoutuksessa
Ilves, Outi; Margaritis, Mirjami; Punsár, Taavi; Yli-Ikkelä, Riku; Korjus, Lauri; Köyhäjoki, Anna; Rintala, Aki; Sjögren, Tuulikki; Häkkinen, Arja; Aartolahti, Eeva (Kansaneläkelaitos, 2022)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.