Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: katsaus taloudelliseen tutkimukseen

Abstract

Metsänhoidon, puuntuotannon, hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden kysymyksiä voidaan tarkastella monien tieteenalojen näkökulmasta. Tässä katsauksessa painopiste on taloudellisessa tutkimuksessa, ja tarkemmin luonnonvarojen taloustieteen tutkimuksessa, joka on osa (kansan)taloustiedettä. Taloudellinen tutkimus ei käsittele metsiä pelkästään resurssina, vaan kaikkien metsiin liittyvien in situ -arvostusten tulee olla resurssinäkökulmaan nähden lähtökohtaisesti samassa asemassa. Lisäksi erityisesti biologisesti uusiutuvien luonnonvarojen taloudellinen tutkimus on leimallisesti monitieteistä. Luonnonvarojen käytön ja käyttämättä jättämisen valinnat ovat tavoitteellista toimintaa. Tämän seurauksena taloustieteen tutkimus nojaa optimointimalleihin, joiden avulla haetaan tavoitteiden kannalta parasta mahdollista ratkaisua ekologisten ja muiden rajoitteiden puitteissa. Mallien optimiratkaisuja ei pidä tulkita siten, että ne esitettäisiin lopullisina totuuksina tarkasteltavaan kysymykseen. Tämän sijaan ne on tulkittava kuvauksina mallin lähtökohtien (oletusten) seurauksista. Näitä taloudellis-ekologisia lähtökohtia muuttamalla ja yleistämällä saadaan systemaattisesti lisää tietoa tarkasteltavasta kysymyksestä. Optimointimallien vahvuus on, että niiden avulla voidaan sisällyttää tarkasteluun erilaisia tavoitteita ja suuri määrä yksityiskohtia, joiden muodostaman systeemisen kokonaisuuden johdonmukainen hallinta ei muuten olisi mahdollista. Tässä katsauksessa malleja ja niiden tuloksia kuvataan yhtä klassisinta esimerkkiä lukuun ottamatta ilman matemaattista notaatiota. Katsaus rajautuu voittopuolisesti taloudelliseen tutkimukseen. Valinta taloudellisen ja muun tutkimuksen välillä ei aina ole yksinkertaista, koska suuri määrä tutkimuksia sisältää joitakin taloudellisia elementtejä, mutta kuitenkin ilman talousteoreettisesti selkeää rakennetta. Tässä katsauksessa käsitellään lyhyesti myös joitakin puuntuotannollisia tutkimuksia muun muassa sen selventämiseksi, että metsänhoidon taloudellinen kannattavuusvertailu ei voi perustua pelkästään kuutiotuotokseen. Katsaus on rajoitettu puustotason (metsikkötason) tutkimuksiin sen sijaan, että tarkasteltaisiin tutkimuksia, jotka koskevat laajempia metsäalueita tai markkinatason kysymyksiä. Taloudellisesta näkökulmasta ero puustotason ja aluetason mallien välillä tulee merkitykselliseksi, jos aluetason tarkastelussa olevien puustojen välillä on jokin kytkös. Keskeisin näistä kytköksistä seuraa puun hinnasta. Myös luonnon monimuotoisuus-tarkasteluiden yhteydessä näitä kytköksiä syntyy, mutta taloustieteellinen tutkimus on jälkimmäisten kytkösten osalta niukkaa. Tässä katsauksessa käytetään termejä metsien hoito jatkuvapeitteisenä tai jaksollisena. Ne vastaavat englanninkielisessä tutkimuksessa käytettyjä ”continuous cover forestry” ja ”rotation forestry” -termejä. Kiireinen lukija voi lukea pelkästään luvun 5 Taloudellisten tutkimusten synteesiä, joka alkaa sivulta 37.