Ulkoilun jälkeen on aina hyvä ja pirteä olo : ulkoliikunnan merkityksiä 6. luokkalaisen hyvinvoinnin kokemuksille

Abstract

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä 6. luokkalaiset antavat ulkoliikunnan vaikutuksista omalle hyvinvoinnilleen. Tavoitteena oli myös saada selville millaisissa ympäristöissä 6. luokkalaiset harrastavat ulkoliikuntaa ja mitä liikuntamuotoja he arjessaan suosivat. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää liikkuvatko 6. luokkalaiset yksin vai vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja millaiset ovat ulkoliikunnan liikuntamäärät päivittäisellä ja viikoittaisella tasolla. Tutkimuksen perusteella saatiin kokonaiskuva siitä, mitä 6. luokkalaisen ulkoliikunta pitää sisällään, millaisia merkityksiä ulkoliikunnan harrastamiseen sisältyy ja miten he kokevat sen vaikuttavan omaan hyvinvointiinsa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koostui 6.luokkalaisten käsin kirjoitetuista teksteistä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka keinoin oppilaiden kirjoitusten sisältö ja havainnot koodattiin ja luokiteltiin. Pääluokiksi valikoituivat yhdessä tekeminen, hyvinvointi, liikuntaympäristö, liikuntamuodot ja liikuntamäärä.

Tutkimukseen osallistuneet 6. luokkalaiset liikkuivat merkittävän paljon luontoympäristössä. Ystävien sekä perheenjäsenten kerrottiin olevan olennainen osa ulkoliikunnan harrastamista. Ulkoilun jälkeen esiintyi paljon positiivisia tunteita, sillä ulkoilun kerrottiin tuovan hyvää fiilistä ja energiaa sekä auttavan keskittymään paremmin. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista liikkui koulumatkat kävellen tai pyöräillen. Suosittuja liikuntaympäristöjä metsän lisäksi olivat urheilukentät, joiden voitiin todeta olleen helposti saavutettavissa tutkimukseen osallistuneille. Ulkoliikuntaa kertyi keskimäärin tunti päivässä ja kesäaikaan selvästi talvea enemmän. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaat kokivat ulkoliikunnan merkityksellisenä omalle hyvinvoinnilleen.