Suhdeperustaisuus suomalaisessa sosiaalityössä

Abstract

Tämän maisteritutkielman tavoitteena on selvittää sosiaalityöntekijöiden kokemuksia suhdeperustaisuudesta sosiaalityöstä ja muodostaa käsitystä suhdeperustaisesta työstä suomalaisessa sosiaalityössä. Suhdeperustaisuuskäsitteen alkuperä voidaan jäljittää Mary Richmondin casework:iin sekä psykososiaaliseen sosiaalityöhön. Suhdeperustainen työskentely on tullut Suomessa viime vuosina tutuksi lastensuojelun systeemisen toimintamallin kautta.

Tutkielman aineisto muodostuu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskenteleville sosiaalityöntekijöille sekä Facebookissa Sosiaalityön uraverkostoon lähetystä verkkokyselystä. Kerätty aineisto koostuu 107 vastauksesta. Tutkielma on toteutettu monimenetelmällisenä tutkimuksena. Monimenetelmätutkimuksen tavoitteena on tuottaa syvempää ja kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä kompleksisesta tutkimuskohteesta. Aineiston analysoinnissa käytetyt menetelmät ovat sisällönanalyysi sekä ristiintaulukointi. Analyysissä laadullinen ja määrällinen aineisto on yhdistetty suunnitelmallisesti yhdeksi kokonaisuudeksi.

Suhdeperustaisuudessa ei ole kyse uudesta asiasta sosiaalityöntekijöille, mutta suhdeperustaista työskentelyä ei tunnisteta Suomessa suhdeperustaisuus nimellä. Käsitteen tällä nimellä tunnisti vähän alle puolet vastaajista. Lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät tunnistavat käsitteen paremmin, kuin muut sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijät paikansivat suhdeperustaisuuden asiakkaan ja sosiaalityöntekijän väliseen suhteeseen, asiakkaan verkostoihin ja menetelmiin liittyviksi asioiksi. Tutkielman perusteella viidesosa vastaajista työskentelee suhdeperustaisella työotteella. Lähes 40 % vastaajista ei nimennyt käyttämäänsä työotettaan. Sosiaalityössä tarvitaan valmiuksia ihmisen vuorovaikutuksen havainnointiin ja monipuoliseen ymmärtämiseen. Sosiaalityössä on tarvetta ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiselle sekä laajemmalle ymmärrykselle asiakassuhteen merkityksestä sosiaalityössä. Jatkotutkimuksen tarve näyttäytyy työelämän tarpeiden ja opinnoissa saadun koulutuksen kohtaamisesta ja sen arvioimisessa.