Laskustrategiaharjoittelun ja siihen integroidun minäpystyvyystuen vaikutus matematiikka-ahdistukseen hitailla laskijoilla

Abstract

Matematiikka-ahdistukseen liittyvä interventiotutkimus on ollut vähäistä, eikä vahvaan näyttöön perustuvia tuen keinoja ole ollut juurikaan tarjolla. Matematiikan suoriutumista näyttävät ennustavan matematiikka-ahdistus ja minäpystyvyys. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko matematiikka-ahdistuksessa muutosta intervention aikana kohdennetun taitoharjoittelun ryhmässä ja ryhmässä, joka saa lisäksi minäpystyvyyttä tukevaa palautetta. Aineisto muodostui Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin vuosina 2013–2014 toteuttamasta Minäpystyvyys ja oppimisvaikeus-interventiot SELDI –tutkimushankkeesta. Tähän interventiotutkimukseen osallistui 138 lasta luokilta 2–4, jotka jakautuivat interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Interventioryhmä jaettiin kahteen ryhmään, jotka olivat taitoharjoitteluryhmä ja taitoharjoitteluryhmä sisältäen minäpystyvyystuen. Analyysissä käytettiin ei-parametrista Mann Whitney U -testiä. Tutkimus osoitti, että interventioryhmässä matematiikka-ahdistus väheni interventiojakson aikana. Kontrolliryhmässä ei havaittu muutosta matematiikka-ahdistuksessa tammikuun ja toukokuun välillä. Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Taitoharjoitteluryhmässä matematiikka-ahdistus väheni interventiojakson aikana. Ryhmässä, joka sai lisäksi minäpystyvyyttä tukevaa palautetta, ei matematiikka-ahdistuksessa havaittu mediaanin perusteella muutosta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että aikaisemmat kielteiset kokemukset ja ajatukset matematiikasta eivät unohdu helposti ja niistä voi olla vaikea irrottautua saadusta suunnitellusta minäpystyvyyspalautteesta ja harjoittelusta huolimatta.