Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhden kielellisen osataidon, no-pean sarjallisen nimeämisen yhteyttä laskusujuvuuteen hitailla laskijoilla. Tar-kastelun kohteena oli selvittää, missä määrin hitailla laskijoilla on nimeämisessä hitautta ja missä määrin nimeämisen taidoilla on yhteyttä laskusujuvuuteen. Kognitiivisista tekijöistä huomioitiin lisäksi erikseen fonologisen tietoisuuden yhteys laskusujuvuuteen.
Tutkimus perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Jyväskylän yliopis-ton erityispedagogiikan ja kasvatustieteiden laitoksen sekä Niilo Mäki Instituu-tin yhteisen tutkimushankkeen aineistoon. Self-Efficacy and Learning Disabili-ties Intervention (SELDI) –tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia lasten luke-misen ja laskemisen sujuvuusongelmia. Tutkimushankkeen aineisto on kerätty Itä- ja Keski-Suomen alueiden kouluista vuosien 2013–2015 välisenä aikana ja sii-hen osallistui noin 1300 2.-5.-luokkalaista oppilasta. Tutkimukseeni valikoitui hankkeeseen osallistuneista oppilaist
a ne, jotka olivat vastanneet matematiikan sujuvuutta mittaaviin testeihin. Tästä joukosta valikoitiin kaksivaiheisesti hitaat laskijat. Hitaiden laskijoiden tutkimusjoukoksi muodostui tammikuun 2014 mit-tauspisteestä lopulta 75 oppilasta.
Aineistoa analysoitiin määrällisesti SPSS 22 -ohjelmistolla ja menetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysia. Tutkimuksen tulosten perusteella hi-tailla laskijoilla on nimeämisessä hitautta kaikilla RAN-osa-alueilla: RAN-nume-rot, RAN-kirjaimet ja RAN-esineet. Eniten nimeämisen hitautta oli numeroiden osalta: 42,7 % hitaista laskijoista oli nimeämisen taidoiltaan alle -1 keskihajonnan arvon. Nopea sarjallinen nimeäminen korreloi laskusujuvuuteen tilastollisesti merkitsevästi kaikilla RAN-osa-alueilla. Iän vakioinnin jälkeenkin RAN-osa-alu-eet korreloivat merkitsevästi laskusujuvuuden kanssa.
Hitaiden laskijoiden nimeämisen taitojen yhteyttä laskusujuvuuteen tar-kasteltiin fonologisen tietoisuuden ja iän vakioimisen jälkeen. RAN-osa-alueilla iän selitysaste nopean sarjallisen nimeämisen ja laskusujuvuuden välillä oli suu-rin, 26% osuudella. Fonologisen tietoisuuden selitysosuus 2 % ei ollut tilastolli-sesti merkitsevä. Numeroiden, kirjaimien ja esineiden osalta selitysosuudet no-pean sarjallisen nimeämisen ja laskusujuvuuden välillä olivat tilastollisesti mer-kitseviä. Selitysaste kasvoi näiden RAN-muuttujien lisäämisen myötä 8 %, 6 % ja 10 % osuuksilla.
Tutkimuksen tulokset voisivat tukea käsitystä siitä, että mitä sujuvampi las-kija oppilas oli, sitä nopeammin hän nimesi numeroita, kirjaimia ja esineitä. Tu-lokset tukevat ja vahvistavat nimeämisnopeuden merkitystä laskusujuvuuden ennustajana ja itsenäisenä taustatekijänä. Lisäksi tutkimus tukee käsitystä, että laskusujuvuudeltaan hitaiden oppilaiden nimeämisen taitojen yksilöllinen huo-mioiminen on tärkeää. Lisätutkimusta nopeasta nimeämisestä ja laskusujuvuu-den taustalla olevista tekijöistä tarvitaan kuitenkin lisää.
Hakusanat: nopean sarjallisen nimeämisen taidot, laskutaidon sujuvuus, mate-matiikan taidot, fonologinen tietoisuus, regressioanalyysi
...
