Polvea vakauttavan eturistisiteen (ACL) repeämä on yksi yleisimmistä urheilijoilla ilmenevistä polven nivelsidevammoista, joiden esiintyvyys on naisurheilijoilla 2-4 kertainen miehiin verrattuna. Urheilijoiden ACL-vammat hoidetaan tyypillisesti operatiivisesti, rekonstruoimalla vaurioitunut eturistiside jännesiirteellä. Paluu kilpaurheilun pariin ACL-rekonstruktion jälkeen on riippuvainen onnistuneesta kuntoutumisesta. Riittämätön kuntoutuminen on yhteydessä useisiin liitännäisongelmiin, kuten uusintavammoihin ja heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää naisurheilijoiden laadullisesti erilaisia käsityksiä ACL-rekonstruktion jälkeisestä kuntoutumisesta sekä paljastaa käsitysten väliset kriittiset erot, jotka auttavat ymmärtämään ilmiötä laajemmin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, fenomenografista tutkimumetodologiaa ja tulkitsevaa lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto kerättiin helmikuun ja huhtikuun 2021
välisenä aikana haastattelemalla kymmentä keski-iältään 27-vuotiasta naisurheilijaa, joille oli tehty eturistisiteen korjausleikkaus jännesiirteellä alle kaksi vuotta sitten. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisella analyysimetodilla, jonka tuloksena naisurheilijoiden laadullisesti erilaiset käsitykset ACL-rekonstruktion jälkeisestä kuntoutumisesta jakaantuivat neljään hierarkkisesti laajenevaan kuvauskategoriaan, jotka varioivat kuudessa eri teemassa.
Naisurheilijat käsittivät ACL-rekonstruktion jälkeisen kuntoutumisen ajelehtimisena, toimintakyvyn palautumisena, paluuna urheiluun ja yksilöllisenä prosessina. Kuvauskategoriat varioivat teemoissa 1) urheilijan osallistuminen, 2) ammattilaisen rooli, 3) ammattilaisen asiantuntijuus, 4) kuntouttava harjoittelu, 5) kuntoutumisympäristö sekä 6) kuntoutumisvalmiudet. Kategorioiden laajentuessa niiden kriittiset erot tulivat esiin urheilijan autonomian lisääntymisenä, kuntoutuksen yksilöllisyyden lisääntymisenä, urheilijan kompetenssin kasvamisena sekä luottamuksen ja hyväksynnän lisääntymisenä.
Tutkimuksen tulokset auttavat urheilijoiden parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä urheilijoita ymmärtämään ACL-rekonstruktion jälkeistä kuntoutumista sekä kuntoutuvien urheilijoiden tarpeita. Tutkimuksen tulokset mukailevat aikaisempaa saatavilla olevaa tutkimustietoa, jonka mukaan ACL-rekonstruktion jälkeisen kuntoutuksen tulisi olla urheilijalähtöistä ja perustua kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Tulevaisuudessa urheilijoiden tulisi saada riittävästi tietoa ACL-vamman hoitovaihtoehdoista sekä rekonstruktion jälkeisestä kuntoutumisesta osallistuakseen aktiivisesti hoitomenetelmän valintaan sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen.
...
Anterior cruciate ligament (ACL) rupture is one of the most common traumatic knee ligament injuries in athletes and physically active individuals, with a 2-4 times higher incidence in women than men. ACL injuries in athletes are typically treated operatively, by reconstructing the damaged ligament with a tendon graft. Despite surgical treatment, many patients who have had a surgical ACL reconstruction do not return to their previous level of sporting activity. A return to competitive sports after ACL reconstruction is dependent on successful rehabilitation. Inadequate rehabilitation is associated with several ancillary problems, such as recurrent injuries and impaired mental well-being. The purpose of the study was to explore the female athletes qualitatively different conceptions of rehabilitation after ACL reconstruction and to reveal the critical differences between the perceptions, which may help to understand the phenomenon more broadly.
The study was conducted as a qualitative
interview study, using a phenomenographic methodology and interpretive approach. The data for the study were collected in February-April 2021 by interviewing ten female athletes (average age 27 years) who had undergone ACL-reconstruction less than two years ago. The interviews were transcribed verbatim and analyzed using a phenomenographic analysis method. The results of the female athletes’ qualitatively different conceptions of rehabilitation after ACL reconstruction were divided into four hierarchically expanding descriptive categories that varied across six different themes.
Female athletes perceived rehabilitation after ACL reconstruction as a drift, recovery of function, return to sports and as an individual process. The descriptive categories varied in themes 1) athlete participation, 2) the role of the professional, 3) the expertise of the professional, 4) rehabilitative training, 5), rehabilitation environment and 6) rehabilitation skills. As the categories expanded, their critical differences emerged as athletes increased autonomy, individuality in rehabilitation, increased athlete competence, trust and acceptance.
The results of the study are in line with previous studies that rehabilitation after ACL-reconstruction should be athlete-centered and based on a holistic approach. The results of the study may help athletes and professionals working with athletes, to understand the rehabilitation after ACL reconstruction, and the needs of the female athletes who have undergone ACL reconstruction. In the future, athletes should receive sufficient information about treatment options of ACL tear and rehabilitation after ACL reconstruction, to actively participate in the choice of treatment method and the planning of their rehabilitation.
...
