Low back pain is the leading cause of disability in worldwide, negatively affecting the quality of life and bringing significant additional costs to society. People experiencing persistent low back pain want to understand their low back pain better. Patient education is part of the current treatment recommendations for low back pain. Learning itself can be seen as the expansion of understanding that phenomenography seeks to explore. There has been little phenomenographic research on perceptions related to persistent low back pain, and none in athletes. Therefore, the purpose of this master's thesis was to find out the qualitatively different ways athletes understand their persistent low back pain. The purpose was also to find out which critical aspects separate these qualitatively different ways of understanding from each other.
This study was conducted as a phenomenographic interview study. Ten athletes from different sports were interviewed for the study, all of whom had experience
of persistent low back pain. The interviews were carried out remotely in November and December 2023 as an open individual interview. The interviews were transcribed and analyzed using the phenomenographic approach.
On a collective level, the athletes conceptualized persistent low back pain in four qualitatively different ways, each of which was formed into its own category of description that described the conception in question. The categories of description were I) broken body, II) weak body, III) mysterious body and IV) self-feeding cycle. The categories of description expanded hierarchically so that the following categories of description always contained the understanding of the previous categories of description as well. There were four themes in which conceptions within the categories of description varied: 1) prolongation of low back pain, 2) conceptions of pain, 3) recovery from low back pain, and 4) conceptions of healthcare assistance. The critical aspects that separated the categories of description from each other were "importance of one's own activity", "importance of movement" and "support from healthcare" between the first and second description category. The identified critical aspects between the second and third categories of description were "awareness of the complexity of the situation" and "search for help, information and route". Critical aspects identified between the third and fourth categories of description were "comprehensive understanding of low back pain", "feeling safe and hopeful in rehabilitation", "awareness of different conceptions" and "graded exposure".
Athletes perceived persistent low back pain in four qualitatively different ways. These were separated from each other by several different critical aspects. The results expand the understanding of athletes' qualitatively different perceptions of persistent low back pain and the critical aspects that distinguish these qualitatively different perceptions from each other. The results can be used in the rehabilitation and coaching of athletes experiencing persistent low back pain. Focusing patient education on critical aspects may help athletes to understand persistent low back pain more broadly, although the usefulness of this needs to be clarified in further studies.
...
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti johtava syy heikentyneeseen toimintakykyyn vaikuttaen negatiivisesti ihmisten elämänlaatuun ja tuoden huomattavia lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Pitkäkestoista alaselkäkipua kokevat ihmiset haluavat oppia ymmärtämään alaselkäkipuansa paremmin. Heidän opettaminen eli ”potilasedukaatio” onkin osa nykyisiä alaselkäkivun hoitosuosituksia. Oppiminen itsessään voidaan nähdä ymmärryksen laajenemisena, jota fenomenografia pyrkii tutkimaan. Fenomenografista tutkimusta pitkäkestoiseen alaselkäkipuun liittyvistä käsityksistä on kuitenkin tehty vain vähän ja urheilijoilla ei ollenkaan. Näin ollen tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheilijoiden laadullisesti erilaisia käsityksiä kokemastaan pitkäkestoisesta alaselkäkivusta. Tarkoituksena oli myös selvittää mitkä kriittiset tekijät erottavat nämä laadullisesti erilaiset käsitykset toisistaan.
Tämä tutkimus toteutettiin fenomenografisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin k
ymmentä urheilijaa eri lajeista, joilla kaikilla oli kokemusta pitkäkestoisesta alaselkäkivusta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä vuoden 2023 marras-joulukuussa avoimena yksilöhaastatteluna. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisella aineiston analyysimenetelmällä.
Urheilijat käsittivät pitkäkestoisen alaselkäkivun neljällä laadullisesti erilaisella tavalla, joista jokaisesta muodostettiin oma kyseistä käsitystä kuvaava kuvauskategoriansa. Kuvauskategoriat olivat: I) rikkinäinen keho, II) heikkokuntoinen keho, III) arvoituksellinen keho sekä IV) itseään ruokkiva kierre. Kuvauskategoriat laajenivat hierarkkisesti niin, että seuraavat kuvauskategoriat pitivät sisällään myös edellisten kuvaskategorioiden ymmärryksen. Teemoja, joissa kuvauskategorioiden sisällä kulkevat käsitykset varioivat oli neljä kappaletta: 1) alaselkäkivun pitkittyminen, 2) käsitykset kivusta, 3) alaselkäkivusta kuntoutuminen sekä 4) käsitykset terveydenhuollon avusta. Kriittisiä tekijöitä, jotka erottivat kuvauskategoriat toisistaan, olivat ensimmäisen ja toisen kuvauskategorian välillä ”oman toiminnan merkitys”, ”liikkumisen tärkeys” sekä ”terveydenhuollon tuki”. Toisen ja kolmannen kuvauskategorian välisiä kriittisiä tekijöitä olivat ”tilanteen monimutkaisuuden tiedostaminen” sekä ”avun, tiedon ja reitin etsintä”. Kolmannen ja neljännen kuvauskategorian välisiä kriittisiä tekijöitä olivat ”alaselkäkivun kokonaisvaltainen ymmärtäminen”, ”turvallinen ja toiveikas olo kuntoutuksessa”, ”tietoisuus erilaisista käsityksistä” sekä ”asteittainen altistaminen”.
Urheilijat käsittivät pitkäkestoisen alaselkäkivun neljällä laadullisesti erilaisella tavalla. Näitä erotti toisistaan useat eri kriittiset tekijät. Tulokset laajentavat ymmärrystä urheilijoiden laadullisesti erilaisista käsityksistä pitkäkestoisesta alaselkäkivusta sekä kriittisistä tekijöistä, jotka erottavat nämä laadullisesti erilaiset käsitykset toisistaan. Tuloksia voidaan hyödyntää pitkäkestoista alaselkäkipua kokevien urheilijoiden kuntoutuksessa ja valmennuksessa. Potilasedukaation kohdistaminen kriittisiin tekijöihin saattaa auttaa urheilijoita ymmärtämään pitkäkestoista alaselkäkipua laajemmin, tosin tämän hyödyllisyys on selvitettävä jatkotutkimuksissa.
...
