Show simple item record

dc.contributor.advisorVälimaa, Mira
dc.contributor.authorRöntynen, Pia
dc.date.accessioned2022-03-23T12:58:42Z
dc.date.available2022-03-23T12:58:42Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80318
dc.description.abstractSosiaalityössä väkivallan uhreja ja tekijöitä voi kohdata millä tahansa sektorilla ja tällöin on merkityksellistä ymmärtää, millaisesta ilmiöstä on kyse. Työssäni lastensuojelun sosiaalityössä väkivalta on keskeinen ilmiö. Olen mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus- hankkeen osahankkeessa. Hankkeen tarkoitus on tehostaa lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli tutkia lapsen kokemaa väkivaltaa. Tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman keskeisinä käsitteinä ja teoreettisena viitekehyksenä ovat lapsuus, vanhemmuus, lapsen oikeuksien sekä väkivallan käsitteet. Tutkimuskysymykseni olivat: ”millaista väkivaltaa lapset tutkimusten mukaan kokevat?” ja ”mitkä tekijät altistavat lasta väkivallalle?”. Aineisto koostuu yhteensä viidestä kotimaisesta ja kansainvälisestä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitelleistä artikkeleista. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tässä kirjallisuuteen perustuvassa kandidaatin tutkielmassa tarkastelen väkivaltaa lapsen näkökulmasta. Kandidaatintutkielman tulosten perusteella voitiin todeta, että lapset kokevat fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Tutkimustulosten mukaan fyysinen väkivalta on lapsen fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen ja lapsen satuttaminen. Aineiston analyysin mukaan se on käytännön tekoja, kuten tukistamista, lyömistä, perushoidon laiminlyöntiä ja seksuaaliväkivaltaa. Fyysinen väkivalta voi alkaa jollain pieneltä tuntuvalla teolla ja tilanteen edetessä se voi raaistua. Tutkimustulosten mukaan henkinen väkivalta tarkoittaa lapsen alistamista. Aineiston analyysi osoitti sen näyttäytyvän nimittelynä ja haukkumisena, uhkailuna, riitelynä ja nöyryyttämisenä. Lasta väkivallalle altistavat tekijät jakaantuivat kolmeen luokkaan. Ensimmäinen luokka oli väkivallan kokijaan liittyvät asiat, jolla tässä tarkoitettiin lapsen pitkäaikaissairautta ja hänen käytöstään. Toinen luokka oli väkivallan tekijään liittyvät asiat, joita olivat vanhemman psyykkinen vointi, väsymys ja stressi, päihderiippuvuus, sosioekonominen asema sekä ylisukupolvisuus. Kolmas luokka oli arjen rutiinien sujumattomuus, johon kuuluivat ongelmat perheenjäsenien välisissä vuorovaikutussuhteissa sekä vanhempien tekemät arjen ratkaisut. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen kokema väkivalta on moniulotteista ja osin vaikeasti tunnistettavaa. Vanhemman tekemä fyysinen väkivalta vaihtelee vakavuudeltaan ja se aiheuttaa lapsille paljon erilaista kärsimystä. Nämä lapsen kehossa näkyvät jäljet vaihtelevat naarmuista murtumiin. Lapsen kokeman väkivallan ehkäisytyössä tärkeintä on antaa vanhemmalle tukea ja vahvistusta hänen vanhemmuutensa taitoihin. Tämän kandidaatintutkielman perusteella on mahdollista lisätä laaja-alaista ymmärrystä lasten kokemasta väkivaltailmiöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Kandidaatintutkielman tuottama tieto voi hyödyttää sosiaalityön asiakastyötä tekeviä lisäämällä tietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Tiedon avulla pystytään tunnistamaan väkivaltaa entistä enemmän ja kiinnittämään huomiota lapseen sekä hänen hyvinvointiinsa huomioiden samalla perheen kokonaistilanne.fi
dc.format.extent41
dc.language.isofi
dc.subject.otherkuritusväkivalta
dc.subject.otherlapsen pahoinpitely ja väkivalta
dc.titleLapsen kokema väkivalta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202203232018
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysokuritus
dc.subject.ysokaltoinkohtelu
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysolasten oikeudet
dc.subject.ysolapsuus
dc.subject.ysoväkivalta
dc.subject.ysolapset (ikäryhmät)
dc.subject.ysoperheväkivalta
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysolastensuojelu
dc.subject.ysohenkinen väkivalta
dc.subject.ysopahoinpitely
dc.subject.ysolähisuhdeväkivalta
dc.subject.ysokirjallisuuskatsaukset


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record