Implications for primary education teachers’ self-efficacy in early foreign languages teaching

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa alkuopetuksen opettajien kokemuksista liittyen varhennetun kielenopetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tutkijat analysoivat minkälaista tietoa opettajien kokemukset antavat heidän minäpystyvyydestään. Lisäksi minäpystyvyyttä tukevia tekijöitä tutkittiin. Kaksikymmentä varhennetun kielen opettajaa osallistui tutkimukseen vastaamalla Facebook-ryhmiin julkaistuun internetkyselyyn. Laadullista sisällönanalyysiä käytettiin datan analysointiin. Osallistujien kuvaukset heidän kokemuksistaan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa jaettiin kolmeen tunneperustaiseen kategoriaan: positiiviseen, neutraaliin ja negatiiviseen. Minäpystyvyyttä tukevista tekijöistä muodostettiin kaksi teemaa, jotka olivat ympäristötekijät ja opettajan henkilökohtaiset tekijät. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisilla opettajilla on suhteellisen hyvä opettajaminäpystyvyys varhennetussa kielenopetuksessa. Kuitenkin vaikka osallistuja kuvasi positiivisesti varhennetun kielenopetuksen suunnittelua, heillä saattoi olla negatiivisia tuntemuksia opetuksen toteutuksesta tai arvioinnista. Varhennetun kielenopetuksen arviointi herätti eniten negatiivisia tuntemuksia. Jäi epäselväksi, näkivätkö osallistujat suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin jatkumona vai erillisinä osa-alueina. Opettajaminäpystyvyyttä tukeviin tekijöihin lukeutui erityisesti yhteistyö, aiempi opetuskokemus, sekä koulutustausta. Osa osallistujista ei ollut saanut minkäänlaista tukea varhennettuun kielenopetukseen. Tiivistettynä kentällä olevia opettajia tulisi tukea paremmin muutoksissa. Valmis arviontikriteeristö helpottaisi varhennetun kielenopetuksen arvioinnissa. Lisäksi tutkimuksessa kyseenalaistettiin sitä, kuuluuko suomalaisen koulujärjestelmän vastata kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

The purpose of the study was to provide information about lower grades’ teachers’ descriptions of their experiences in planning, executing, and evaluating early foreign language teaching (FLT), and the researchers’ analysis on how those descriptions provide insights into teachers’ self-efficacy. Moreover, the matters supporting teacher self-efficacy were studied. As a result of posting the online questionnaire link to two vocational Facebook groups, twenty early foreign language teachers took part in this study answering five open-ended questions. Qualitative content analysis was used to analyse the data. The teachers’ descriptions of their experiences in planning, execution and evaluation were divided in three feeling-based categories: positive, neutral, and negative. The supporting matters of teacher self-efficacy (TSE) were formed into two themes, environmental and teachers’ personal matters. The results of the study indicate that Finnish teachers have a relatively good sense of TSE on early FLT. However, even though a participant positively described planning early FLT, they still could have negative feelings about executing or evaluating early FLT. Evaluating early FLT created the most negative feelings. It was unclear whether the participants saw planning, executing and evaluation as a continuum, or as separate functions. The matters that supported TSE included especially collaboration, earlier teaching experience, and educational background. Some of the participants had not gotten any support. In conclusion, teachers should be supported better when facing new changes in the field. A ready-made evaluation criterion would help with evaluation. Moreover, the significance of pushing answers to societal changes into primary schools was challenged in this study.