Sosiaalihuolto poikkeusoloissa : sosiaalihuollon henkilöstön sosiaaliset voimavarat koronakevään poikkeusoloissa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten koronapandemian alkuvaiheen poikkeusolot keväällä 2020 vaikuttivat sosiaalihuollon työhön ja mitkä henkilöstön sosiaaliset voimavarat näyttäytyivät merkityksellisinä työstä selviytymisessä. Poikkeusoloissa sosiaalihuollon henkilöstö määriteltiin useiden hallinnonalojen tavoin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöön. Poikkeusolot rajoitustoimineen toivat mukanaan nopeasti merkittäviä muutoksia ihmisten arkeen muun muassa etäopiskeluun ja etätyöskentelyyn siirtymisen seurauksena. Sosiaalihuollossa huoli etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevista asiakkaista kasvoi, kun asiakkaiden tavoittaminen poikkeusoloissa vaikeutui. Tutkimuksen viitekehys rakentuu sosiaalisia voimavaroja koskettavista keskusteluista nojautuen Bourdieun pääomateoriaan. Tutkimuksen aineisto koostuu Huoltaja-säätiön 11.5. - 5.8.2020 välisenä aikana järjestetystä "Sosiaalihuollon työ koronajassa" -kirjoituskilpailusta, johon osallistui 22 kirjoittajaa. Kirjoittajia pyydettiin kuvaamaan koronaviruspandemian vaikutusta sosiaalihuollossa tehtävään työhön ja asiakkaisiin, keskeistä oli nostaa esille oman työn muutokset aiempaan verrattuna. Kirjoitusten aiheet kohdentuivat monipuolisesti koronapandemian alkuvaiheen poikkeusolojen aikaiseen sosiaalihuollon työhön eri puolella Suomea. Tutkimus on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sosiaalihuollon työ muuttui koronakevään 2020 poikkeusoloissa ja henkilöstön sosiaaliset voimavarat korostuivat työstä selviytymisessä. Merkityksellisimpiä sosiaalisia voimavaroja asiakassuhteessa tulosten mukaan olivat vastavuoroisuus ja luottamus. Ammatillisuutta tukevina sosiaalisina voimavaroina tuloksissa korostuivat merkitykselliseen työhön sitoutuminen sekä joustavuus ja sinnikkyys työn muutoksissa. Henkilöstön sosiaaliset voimavarat korostuivat poikkeusolojen työstä selviytymisessä koronapandemian vaikuttaessa erityisen paljon sosiaalisiin suhteisiin. Koronakevään poikkeusoloissa ammattilaisten sosiaaliset voimavarat muotoutuivat uudelleen.