dc.contributor.advisor | Tuomi, Kirsi | |
dc.contributor.author | Heikkola, Leena Maria | |
dc.date.accessioned | 2021-12-16T12:14:56Z | |
dc.date.available | 2021-12-16T12:14:56Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79005 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten musiikkia käytettiin arjessa koronapandemian ensimmäisen aallon aikana Pohjoismaissa ja muuttiko koronapandemia musiikin käytön tapoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös syitä mahdollisille muutoksille musiikin käytössä. Musiikin käyttöä tarkastellaan tutkimuksessa neljästä näkökulmasta: musiikin kuuntelu, laulaminen, musiikin tekeminen (tekstien ja lyriikoiden kirjoittaminen ja säveltäminen) sekä liikkuminen musiikin tahtiin (tanssiminen tai muu liikunta).
Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmikielisellä (suomi, ruotsi, englanti) verkkokyselyllä toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 70 henkilöä. Eniten kyselyyn vastattiin Suomesta (75,4 %) ja toiseksi eniten Norjasta (14,5 %). Myös joitain muunmaalaisia henkilöitä (10,1 %) vastasi kyselyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin vastauksia sekä monivalintakysymyksiin että avoimiin kysymyksiin. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin määrällisesti ja avoimien kysymysten vastaukset laadullisesti aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan musiikin kuunteleminen oli muuttunut eniten koronapandemian alkamisen jälkeen. Etätyöskentelyn myötä monella vastaajista oli enemmän aikaa kuunnella musiikkia kotona. Tuttua musiikkia kuuntelemalla haettiin turvallisuutta ja muisteltiin parempia aikoja. Musiikilla myös täytettiin yksinäisyyttä. Toisaalta työmatkojen puute ja tietokoneella työskentely vähensivät musiikin kuuntelua.
Tulosten pohjalta vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat reagoineet koronapandemian luomaan tilanteeseen käyttämällä musiikin kuuntelua selviämisstrategiana. Aiemmassa tutkimuksessa on myös osoitettu, että ihmiset osaavat intuitiivisesti käyttää musiikkia tukena vaikeissa tilanteissa. Musiikki näyttää tuovan ihmisille turvaa vaikeassa tilanteessa: tutkimustulosten pohjalta voidaan suositella musiikin kuuntelua ja sen tuomia hyötyjä vaikeassa tilanteessa selviämiseen. | fi |
dc.format.extent | 57 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | musiikin kuuntelu | |
dc.subject.other | musiikin tekeminen | |
dc.subject.other | musiikin tahtiin liikkuminen | |
dc.title | Musiikin käyttötavat Pohjoismaissa koronapandemian ensimmäisen aallon aikana : kyselytutkimus | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202112165989 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Musiikkiterapia (maisteriohjelma) | fi |
dc.contributor.oppiaine | Master's Degree Programme in Music Therapy | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3053 | |
dc.subject.yso | laulaminen | |
dc.subject.yso | COVID-19 | |
dc.subject.yso | musiikki | |
dc.subject.yso | kuunteleminen | |
dc.subject.yso | musiikkiterapia | |
dc.subject.yso | säveltäminen | |
dc.subject.yso | tanssi | |