Show simple item record

dc.contributor.authorSorsa, Ville-Pekka
dc.contributor.authorAlaja, Antti
dc.contributor.authorKaitila, Joel
dc.date.accessioned2021-12-08T13:28:19Z
dc.date.available2021-12-08T13:28:19Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.citationSorsa, V.-P., Alaja, A., & Kaitila, J. (2021). Suomen tiedontuotannon regiimi : yksi vai monta?. <i>Poliittinen talous</i>, <i>9</i>. <a href="https://doi.org/10.51810/pt.109887" target="_blank">https://doi.org/10.51810/pt.109887</a>
dc.identifier.otherCONVID_102325046
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78913
dc.description.abstractPoliittisen talouden tutkimuksessa tapahtui 1990-luvulla niin kutsuttu ideakäänne. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana on alettu systemaattisesti tutkia ideoiden tuotantoa ja kanavointia poliittis-taloudelliseen päätöksentekoon. Vertailevan poliittisen talouden tutkimuksen piirissä on kehitetty tiedontuotannon regiimin teoria, joka tarkastelee tiedontuotannon institutionaalisia ja organisatorisia koneistoja, jotka tuottavat ideoita ja asiantuntijatietoa poliittis-taloudellista päätöksentekoa varten. Tämä artikkeli esittelee ja problematisoi tiedontuotannon regiimien tutkimusta. Artikkeli problematisoi tutkimuksen taustaoletusta regiimiin kuuluvien tiedontuottajien muodostaman organisaatiokentän yhtenäisyydestä ja pohtii oletuksesta luopumisen seurauksia tutkimukselle. Artikkeli käyttää Suomeen kohdistuvaa upotettua tapaustutkimusta havainnollistamaan taustaoletuksesta luopumisen avaamia mahdollisuuksia. Analyysin perusteella Suomen poliittisessa taloudessa ei esiinny yhtä yhtenäistä tiedontuotannon regiimiä vaan useita sektorikohtaisia regiimejä.fi
dc.description.abstractAn ideational turn occurred in political economy scholarship in the 1990s. During the last decade systematic research attention has been paid to the production and channelling of ideas into political-economic decision-making. One of the key theories in comparative political economy has been that of knowledge regimes, which focuses on the institutional and organizational devices that produce ideas and expertise for national political-economic decision-making. This article presents and problematizes the research on knowledge regimes. The article problematizes the background assumption that the knowledge producers of one regime form one homogeneous organization field and discusses the consequences of giving up this assumption for further research. The article uses the nested case study of Finland to demonstrate the possibilities opened by the removal of the background assumption. The analysis suggests that in Finland there is no homogeneous national knowledge regime but sectorally variegated knowledge regimes.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherPoliittisen talouden tutkimuksen seura
dc.relation.ispartofseriesPoliittinen talous
dc.rightsCC BY 4.0
dc.subject.othertiedontuotannon regiimit
dc.subject.otherSuomi
dc.subject.otherproblematisointi
dc.subject.othervertaileva poliittinen talous
dc.titleSuomen tiedontuotannon regiimi : yksi vai monta?
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202112085902
dc.contributor.laitosHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.relation.issn2341-7862
dc.relation.volume9
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© 2021 kirjoittajat
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysopoliittinen taloustiede
dc.subject.ysotiedontuotanto
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p6714
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p28946
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
dc.relation.doi10.51810/pt.109887


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

CC BY 4.0
Except where otherwise noted, this item's license is described as CC BY 4.0