dc.contributor.advisor | Puurtinen, Tuomas | |
dc.contributor.author | Lappalainen, Panu | |
dc.date.accessioned | 2021-11-19T07:39:46Z | |
dc.date.available | 2021-11-19T07:39:46Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78714 | |
dc.description.abstract | Tässä tutkielmassa kehitetty uudenlainen Kalvo-ohjelmisto simuloi monikerroksisten sylinterireikähilaisten fononikidekalvojen dispersioita äärelliselementtimenetelmää (FEM) käyttäen. Havainnollistavan systemaattisen fononikidetutkimuksen simulaatioissa käytettiin neljää erilaista laboratoriossa usein käytettyä materiaalia: piinitridiä (Si3N4), alumiinioksidia (Al2O3), polystyreeniä (PS) ja lyijyä (Pb). Vastaavan laajuista systemaattista tutkimusta ei ole aiemmin kyetty tekemään.
Aiemmista simulaatioista tunnetaan, että sylinterireikäisellä Si3N4-fononikiteellä, jonka täyttöaste F = 0.7, hilavakio a = 1000 nm ja kalvonpaksuus hSi3N4 = 400 nm, on spektriaukko, jonka suhteellinen koko w/M ≈ 0.202. Osoittautui, että tätä spektriaukkoa on mahdollista laajentaa lisäämällä kalvoon kerros toista materiaalia. Ohjelmistoa käyttäen löydettiin uusi rakenne, jolla hilan spektriaukon suh- teelliseksi kooksi saatiin simuloitua ≈0.234 (kun F = 0.7) käyttäen Si3N4–Al2O3-kaksikerroskalvoa, jonka hSi3N4 = 340 nm ja hAl2O3 = 130 nm. Tällä materiaalikonfiguraatiolla on spektriaukko vain kun F > 0.58. Tämä spektriaukko laajenee nopeasti täyttöastetta kasvatettaessa, kunnes F > 0.68, minkä jälkeen aukon laajanemistahti hidastuu merkittävästi. Si3N4-kalvon spektriaukkoa ei saatu laajennet- tua polystyreeni- tai lyijykerroksilla. Fononikiteen dispersiorelaatiot muuttuvat, jos toinen kaksikerroskalvon materiaaleista jaetaan kahtia ympäröimään toista materiaalia, eritoten jos jaettava materiaali on jäykempi kahdesta. Esimerkiksi Si3N4–PS- ja PS–Si3N4–PS-kalvoilla on spektriaukko, kun hPS:hSi3N4 = 1:10 ja F = 0.7, mutta vastaavalla Si3N4–PS–Si3N4-kalvolla ei.
Ohjelmisto osoittautui hyödylliseksi monikerroksisten fononikiteiden dispersiorelaatioiden systemaattiseen tutkimukseen. | fi |
dc.description.abstract | This thesis introduces Kalvo, a new type of software developed for simulating the dispersions of multilayered phononic crystal membranes with a cylindrical hole lattice, using the finite element method (FEM). The simulations in a demonstrative systematic study used four different materials commonly used in laboratory: silicon nitride (Si3N4), aluminum oxide (Al2O3), polystyrene (PS) and lead (PS). A systematic study of this scale has not been possible before.
It is known from prior simulations that a Si3N4 phononic crystal with cylindrical hole lattice, filling factor F = 0.7, lattice constant a = 1000 nm and Si3N4 membrane thickness hSi3N4 = 400 nm, has a relative band gap w/M ≈ 0.202. Using the software, it was found out that this band gap could be increased to ≈0.234 (for F = 0.7), by using a Si3N4–Al2O3 dual layer membrane with hSi3N4 = 340 nm and hAl2O3 = 130 nm. For this configuration of materials, the band gap exists only when F > 0.58. This band gap widens rapidly as filling factor is increased, until F > 0.68, after which the rate of increasing decreases significantly. The Si3N4 membrane’s band gap could not be widened with layers of polystyrene or lead. The band structure of a phononic crystal is changed if one of the materials in a dual layer membrane is distributed into two layers surrounding the other material, especially if the stiffer of the two materials is distributed. For instance, a band gap exists for a Si3N4–PS and PS–Si3N4–PS membranes with hPS to hSi3N4 ratio of 1:10 and F = 0.7, but not for Si3N4–PS–Si3N4.
The software proved to be useful for systematically studying the band structures of multilayered phononic crystals. | en |
dc.format.extent | 73 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | FEM | |
dc.subject.other | phononic crystal | |
dc.subject.other | multilayer | |
dc.subject.other | silicon nitride | |
dc.subject.other | Kalvo | |
dc.title | A software for simulating dispersive properties of multilayered phononic crystal membranes | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202111195725 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Fysiikan laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Physics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Fysiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physics | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4021 | |
dc.subject.yso | hajonta | |
dc.subject.yso | fononit | |
dc.subject.yso | tietokoneohjelmat | |
dc.subject.yso | simulointi | |
dc.subject.yso | kiteet | |
dc.subject.yso | kalvot (biologia) | |
dc.subject.yso | rakenne (ominaisuudet) | |
dc.subject.yso | simulaattorit | |
dc.subject.yso | dispersion (mathematics and statistics) | |
dc.subject.yso | phonons | |
dc.subject.yso | computer programmes | |
dc.subject.yso | simulation | |
dc.subject.yso | crystals | |
dc.subject.yso | membranes | |
dc.subject.yso | structure (properties) | |
dc.subject.yso | simulators | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |