Show simple item record

dc.contributor.authorNärvi, Johanna
dc.contributor.authorLammi-Taskula, Johanna
dc.date.accessioned2021-11-11T14:06:53Z
dc.date.available2021-11-11T14:06:53Z
dc.date.issued2021fi
dc.identifier.isbn978-951-39-8938-5fi
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78630
dc.description.abstractRaportissa kuvataan Covid-19-pandemian seurauksia alle kouluikäisten lasten vanhempien arjessa: työssäkäynnissä, ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisessa sekä kotitöiden ja lastenhoidon jakamisessa vanhempien kesken ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin -tutkimushanketta sekä Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatus ja koronapandemia -tutkimushanketta ja siinä julkaistavaa, tutkimuksen tuloksia esittelevää osaraporttien sarjaa. Jyväskylän yliopiston tutkimusta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL:n rahoitus tulee valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetusta määrärahasta. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2020–2021 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi noin viisivuotiaan lapsen vanhempia (1315 äitiä ja 528 isää) eri puolilta Suomea. Otoksen poimintaan ja vastaajakatoon liittyvistä syistä aineisto ei ole kansallisesti edustava: vastaajat ovat keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Näin ollen aineiston avulla saadaan tietoa etenkin vanhempien tilanteissa ja kokemuksissa koronapandemian aikana tapahtuneista muutoksista ja eri ryhmien välisistä eroista, mutta vain suuntaa antavasti näiden tilanteiden ja kokemusten yleisyydestä. Kyselyyn vastanneiden äitien ja isien joukossa ansiotyössä käyvien osuus laski koronapandemian alettua keväällä 2020 vähän. Tammikuussa 2020 kokopäivätyössä olleista äideistä vain hieman harvempi kuin isistä oli keväällä 2020 kokopäivätyössä; useimmin vanhemmat siirtyivät lomautetuiksi, osa-aikatyöhön tai hoitamaan lapsia kotona. Työssäkäyvistä vanhemmista suuri osa siirtyi koronapandemian myötä etätyöhön, mutta samalla merkittävä osa jatkoi työskentelyä ainoastaan työpaikalla, etenkin äidit. Kyselyyn vastanneet etätyössä olleet äidit myös palasivat isiä nopeammin työskentelemään työpaikoille kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen. Etätyö oli yleisempää korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden, niin äitien kuin isien, joukossa kun taas matalammin koulutetut ja työtekijäasemassa olevat työskentelivät useammin työpaikalla. Vanhemmat, etenkin äidit, kertoivat myös ansiotyön määrän muutoksista keväällä 2020: suuremmalla osalla työmäärä kasvoi, mutta joillakin myös pieneni. Sekä äidit että isät – mutta etenkin äidit – kokivat ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen selvästi hankalammaksi kevään 2020 poikkeusaikana kuin ennen koronapandemiaa tai vuodenvaihteessa 2020–2021. Yhteensovittaminen oli kevään 2020 poikkeusolojen aikaan hankalampaa etätyötä tehneille sekä niille, joiden viisivuotias oli poissa varhaiskasvatuksesta, ja he myös kertoivat työskennelleensä tuolloin useammin tavanomaisesta poikkeavina aikoina kuten iltaisin tai viikonloppuisin. Silti vanhemmat arvioivat kevään 2020 koronapoikkeusajalla olleen selvästi useammin myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia vanhemmuudelle ja perhe-elämälle. Muutokset lastenhoidon ja kotitöiden jakamisessa kahden vanhemman perheissä kevään 2020 poikkeusolojen aikana olivat pieniä ja erisuuntaisia. Joissakin perheissä yleistyi äidin päävastuu lastenhoidosta, toisissa perheissä isän. Kotitöiden jakamisessa muutokset olivat vielä vähäisempiä tai lähes olemattomia. Isän etätyöskentely tai -opiskelu oli yhteydessä tasaisempaan tai jopa isälle painottuvaan kotityö- ja lastenhoitovastuuseen, vaikka selvimmin vastuu painottuikin sille vanhemmalle, joka ei ollut ansiotyössä tai opiskelija lainkaan. Loppuvuodesta 2020 työnjako oli vanhempien vastausten perusteella jälleen entisen kaltainen: kotitöitä ja lastenhoitoa joko jaettiin melko tasaisesti vanhempien kesken tai äiti teki enemmän kuin isä. Ensimmäinen koronakevät 2020 poikkeusoloineen näyttää olleen monille alle kouluikäisten lasten vanhemmille ansiotyön ja perheen yhteensovittamisen kannalta erityisen hankalaa aikaa, johon vanhemmat sopeutuivat muun muassa työnteon ajoista joustamalla tai vanhempien lastenhoitovastuita muokkaamalla. Muutokset vanhempien keskinäisessä työnjaossa tai ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen poikkeukselliset haasteet jäivät kuitenkin laajamittaisen etätyön jatkumisesta huolimatta väliaikaisiksi, kun kotiin jääneet lapset pääsivät palaamaan päiväkotiin. Varhaiskasvatuksella onkin lapsen koulutuspolun alkuun liittyvän pedagogisen merkityksen ohella tärkeä rooli myös vanhempien ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen mahdollistajana.fi
dc.description.abstractThis report describes the consequences of the COVID-19 pandemic in 2020, the first year of the pandemic, on the daily life of parents with children under school age: It covers areas of daily life such as paid employment, reconciling paid work and childcare, and the sharing of household work and childcare between the parents. The study is part of both the Finnish Institute for Health and Welfare’s (THL) research project on the impacts of the COVID-19 pandemic on the wellbeing of families with children and the University of Jyväskylä’s research project on early childhood education and care and the coronavirus pandemic, and it is also part of the series of sub-reports that present the research results of the latter project. The project of the University of Jyväskylä is funded by the Ministry of Education and Culture and the THL project receives its funding from the budget allocated for COVID-19 research in the state’s supplementary budget. The results presented in the report are based on a survey which was carried out at the turn of the year 2020–2021 among parents in different parts of Finland who have a child aged around five (1315 mothers and 528 fathers). Due to reasons relating to sampling and respondent loss, the data is not nationally representative: the respondents are considerably more highly educated than average. This being the case, the data can provide information particularly on changes to the parents’ situations and experiences during the coronavirus pandemic and differences between different groups, but it can only give a general indication of the generalisability of these situations and experiences. Among the mothers and fathers who responded to the survey, the proportion in paid employment fell slightly in 2020 after the onset of the coronavirus pandemic. With regards to those who were in full-time work in January 2020, just slightly more of the mothers than fathers were no longer in full-time work in spring 2020; most commonly these parents were either laid off or shifted to part-time work or caring for children at home. A large share of working parents switched to remote work during the coronavirus pandemic, but a significant proportion, and particularly mothers, continued working only at their workplace. Among the survey respondents, it can also be seen that the mothers who were working remotely returned to the workplace more quickly than the fathers once the emergency conditions of spring 2020 were over. For both fathers and mothers, remote work was more common among highly educated and senior white-collar workers, while lower-skilled workers and those with employee status more often remained in the workplace. Parents, and mothers in particular, also reported changes in the amount of paid work during spring 2020: the majority saw an increase, though some saw a decrease. Both mothers and fathers, but particularly mothers, found reconciling work and childcare significantly more difficult during the emergency conditions of spring 2020 than before the coronavirus pandemic or at the turn of the year 2020-2021. Reconciling the two during the emergency conditions of spring 2020 was more difficult for those doing remote work as well as for those whose five-years-old was out of early childhood education and care, and these groups also reported that they more often worked at unusual times such as evenings or weekends. Nevertheless, parents assessed overall that the emergency conditions of spring 2020 had considerably more positive than negative consequences for their family life and for themselves as parents. Changes in the distribution of childcare and household work in two-parent families during the spring 2020 emergency conditions were small and varied in nature. In some families the mother more clearly assumed the primary responsibility for childcare, while in others the father did. In terms of household work responsibilities, the changes were even smaller or almost non-existent. Remote work or studies for the father correlated with a more evenly shared or even a larger share of household work and childcare responsibilities for the father, although such responsibilities were most clearly taken on by a parent who was not engaged at all in studies or paid work. By the end of 2020, the division of labour was once again similar to how it had been prior to the onset of the pandemic: childcare and household work were either distributed fairly evenly between the parents or the mother did more than the father. For many parents of children under school age, it would seem that the first corona pandemic spring 2020 presented severe difficulties in reconciling work and family life, and many parents sought to deal with these difficulties using more flexible working hours, adjusted parental childcare responsibilities and other such means. Nevertheless, the changes in the division of labour between parents and the exceptional challenges of reconciling paid work and childcare turned out to be temporary, despite the broad-scale continuation of remote work, with the prior conditions being mostly restored once the children returned to day-care. It appears, therefore, that early childhood education and care, in addition to its significance in the first stages of a child's educational path, does indeed also have an important role in enabling parents to reconcile paid work and childcare.en
dc.relation.ispartofseriesJYU Reportsfi
dc.titleLapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisestafi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8938-5
dc.relation.numberinseries11fi
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.relation.doi10.17011/jyureports/2021/11


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

  • JYU Reports [12]
    Raporttisarja, jossa julkaistaan hankkeiden väli- ja loppuraportteja sekä muita yliopistoon liittyviä julkaisuja.

Show simple item record