Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat
Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen toteutuksen ja vastaajatietoja. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat noin viisivuotiaiden lasten vanhemmat. Kysely käsitteli vanhempien työtä, työn ja perheen yhteensovittamista, vanhemmuutta, noin viisivuotiaan lapsen hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyjä, terveyttä ja kehitystä sekä koronapandemiaa. Kyselyssä tiedusteltiin näihin liittyviä asioita kolmelta eri ajankohdalta: vastaushetkellä eli vuoden 2020 marras–joulukuussa tai vuoden 2021 tammikuussa, kevään 2020 koronapoikkeusaikana eli huhtikuussa 2020 ja koronapoikkeusaikaa edeltäneenä aikana tammikuussa 2020. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen.
Kysely oli suunnattu 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmille eri puolilla Suomea. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin yhteensä 8836 vanhemmalle, joilla oli yhteensä 5648 lasta. Kyselyyn vastasi 1850 vanhempaa 1603 lapselta (vanhempikohtainen vastausosuus 20,9 %; lapsikohtainen vastausosuus 28,4 %). Vastaajista enemmistö oli naisia, keskimäärin 38-vuotiaita, Suomessa syntyneitä ja korkeasti koulutettuja. Tyypillinen vastaaja asui puolison sekä useampien yhteisten lasten kanssa. Vastaajat jakautuivat maantieteellisesti koko Manner-Suomen alueelle siten, että eniten vastaajia asui Uudellamaalla, toiseksi eniten Varsinais-Suomessa ja kolmanneksi eniten Lapin maakunnassa. Lähes kaikki vastaajat asuivat kuitenkin kaupunkimaisissa kunnissa. Alle prosentilla vastaajista tai heidän perheenjäsenistään oli todettu vuoden 2020 aikana koronavirustartunta.
Tutkimuksen kohteena olevien lasten ikä vaihteli viidestä vuodesta ja yhdestä kuukaudesta kuuteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen. Keskimäärin he olivat iältään viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Tyttöjä ja poikia oli lähes yhtä monta. Enemmistö lapsista asui yhdessä kahden vanhempansa kanssa.
Enemmistö vastanneista vanhemmista työskenteli kokopäiväisesti. Lähes kahdella viidestä pääasiallinen toiminta oli muuttunut vuoden 2020 aikana, mutta muutoksen kokeneista vanhemmista vain kolmanneksella muutos oli johtunut koronapandemiasta. Huhtikuussa erityisesti lastaan kotona hoitavien sekä lomautettujen osuudet olivat suurempia verrattuna tammikuuhun ja loppuvuoden vastaushetkeen. Kokopäiväisen työskentelyn osuus sen sijaan oli pienempi huhtikuussa kuin tammikuussa.
Vastanneet vanhemmat olivat tyypillisesti vakituisessa työsuhteessa ja tekivät säännöllistä päivätyötä. Joka kymmenellä työtehtävät olivat muuttuneet koronapandemian seurauksena. Vanhemmista viidennes kertoi perheen tulojen laskeneen jonkin verran tai huomattavasti koronapandemian seurauksena.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-8694-0ISSN Hae Julkaisufoorumista
2737-0046Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- JYU Reports [48]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyt
Sulkanen, Mimmu; Alasuutari, Maarit; Saranko, Lotta (Jyväskylän yliopisto, 2021)Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden ... -
Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana
Saranko, Lotta; Alasuutari, Maarit; Sulkanen, Mimmu (Jyväskylän yliopisto, 2021)Raportissa esitellään varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöille syksyllä 2020 toteutetun kyselyn tuloksia varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisesta koronaviruspandemian aikana. Normaalioloissa kansallinen lainsäädäntö määrittelee ... -
Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisesta
Närvi, Johanna; Lammi-Taskula, Johanna (Jyväskylän yliopisto, 2021)Raportissa kuvataan Covid-19-pandemian seurauksia alle kouluikäisten lasten vanhempien arjessa: työssäkäynnissä, ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisessa sekä kotitöiden ja lastenhoidon jakamisessa vanhempien kesken ... -
Pienen lapsen temperamentin, päivähoitomuodon ja -viihtyvyyden välinen yhteys äidin arvioimana
Alanko, Maria (2018)Vanhemman tekemää päivähoitomuotoratkaisua perustellaan usein vanhemman työllä ja perheen taloudellisella tilanteella. Hoitomuotoratkaisun taustalla voi kuitenkin olla myös vanhemman käsitys siitä, mikä on sopivin ... -
Päivähoitotyö ja johtajuus hajautetussa organisaatiossa
Halttunen, Leena (Jyväskylän yliopisto, 2009)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.