Konstruktivistinen ajattelu etenee nopeasti tärkeänä tapana ymmärtää ja kuvata ihmisiä, heidän ajatteluaan, tunteitaan ja toimintaansa. Niin sanotuissa kovissa tieteissä konstruktivistinen ajattelu on vakiinnuttanut asemansa. Sitä käytetään laajasti antropologiassa ja humanistisissa tieteissä. Nyt siitä on tulossa sosiologeille uusi tapa ymmärtää tutkimuskohteitaan. Filosofiana konstruktivismi on syntynyt jo ainakin 1400-luvulla.
Pohjois-Amerikan psykologiassa behaviorismi, kognitivismi ja humanistinen psykologia ovat pitäneet konstruktivismin sivuosassa näihin aikoihin asti. Vakavasti ajatteleville ihmisille on käymässä yhä ilmeisemmäksi, että behavioristisen yhteiskuntatieteen positivistiset perusteet ovat murenemassa eivätkä ne enää voi toimia ohjaustyön tai muiden auttamisammattien olemassaoloa legitimoivana perustana.
Piaget’n, Vygotskin, Bahtinin, Leontjevin, Kellyn, Brunerin ja Gergenin pioneerityö muodostaa psykologialle nykyaikaisen, konstruktivistisen näkökulman. Viime ai
koina psykoterapia ja ohjaus ovat muuttuneet konstruktivistisempaan suuntaan Michael Mahoneyn, Vittorio Guidanon, Robert ja Greg Neimeyerin ja monien systeemisten ja perheterapioiden alalla toimivien terapeutti/kirjoittajien työn ansiosta.
Kenneth Gergen on ollut tärkeä älyllinen vaikuttaja, sillä hän on perustellut sosiaalisen konstruktionismin hyödyllisyyden. Hän on tehnyt paljon kehittääkseen tätä relationaalista psykologiaa. Peter Ossorio ja hänen deskriptiivinen psykologiansa Coloradon yliopistossa ovat kehittäneet psykologiaa konstruktivistiseen suuntaan, samoin kuin Rom Harre ja hänen työtoverinsa Oxfordissa sekä muut brittiläiset tutkijat, kuten John Shotter.
Viime vuosikymmenin. konstruktivistinen ajattelu on tullut yhä tärkeämmäksi viitekehykseksi eri perheterapioissa, narratiivisessa terapiassa ja joissakin postrationaalisen kognitiivisen terapian muodoissa. Nyt se vaikuttaa yleiseen ohjaustyöhön. Esimerkkinä tästä on T. Sextonin ja B. Griffinin toimittama uusi teos Constructivist Counselling: Theory, Research, Training, and Practice.
Nyt käsissä.si oleva teos on toinen kirjani konstruktivistisesta lähestymistavasta ohjaukseen. Tanskaksi olen julkaissut kirjan Konstruktivistisk Vejiedning: Teori og Metode (1998). Muita voimme odottaa l.hiaikoina. Suuri osa viimeaikaisesta kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä koskevasta ajattelusta pohjautuu myös konstruktivistiseen viitekehykseen. Se ei ole hämmästyttävää. Ne, jotka paneutuvat konstruktivistisen ajattelun ymmärtämiseen ja sen käyttämiseen kliinisessä. ohjaus- ja tutkimustyössään huomaavat sen olevan suunnattoman vapauttava ja monella tavalla innostava ajattelutapa sekä. työntekijöille että asiakkaille.
...
