Kunnioittava vuorovaikutus koulujen työyhteisöissä ja sen yhteys hyvinvointityöhön sitoutumiseen

Abstract

Oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen yhteisöllisellä hyvinvointityöllä on kaikkien koulun henkilökunnan jäsenten vastuulla. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kunnioittava vuorovaikutus ja koulun henkilökunnan hyvinvointityöhön sitoutuminen koetaan kouluissa ja onko kokemuksissa eroja koulujen ja henkilöstöryhmien välillä. Lisäksi tutkittiin, onko kunnioittavan vuorovaikutuksen kokemus yhteydessä arvioihin henkilökunnan hyvinvointityöhön sitoutumisesta. Tutkimus on osa Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tutkia ja edistää koulujen hyvinvointityötä ja työyhteisöjen hyvinvointia Keski-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2020 sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 437 henkilökunnan jäsentä 13 kunnasta ja 48 koulusta. Analyysimenetelmänä henkilöstöryhmien välisten erojen tutkimisessa käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä. Koulujen välisiä eroja selvitettiin koulutason kuvailevien tunnuslukujen ja sisäkorrelaation avulla. Kunnioittavan vuorovaikutuksen ja hyvinvointityöhön sitoutumisen välistä yhteyttä tutkittiin hierarkkisella regressioanalyysillä. Tutkimustulokset osoittivat, että koulujen henkilökunta koki työyhteisönsä vuorovaikutustavan keskimäärin melko kunnioittavaksi, kun taas työyhteisön sitoutuminen hyvinvointityöhön arvioitiin hieman tätä heikommaksi. Koulunkäynnin ohjaajat kokivat työyhteisönsä vuorovaikutustavan tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kunnioittavaksi kuin opettajat ja rehtorit. Koulujen väliset erot selittivät kunnioittavan vuorovaikutuksen arvioiden vaihtelusta 17,3 % ja sitoutumisen vaihtelusta 33,4 %. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että mitä kunnioittavammaksi työyhteisön vuorovaikutus koettiin, sitä sitoutuneemmaksi hyvinvointityöhön henkilökunta arvioitiin. Koulujen sisällä vuorovaikutuksen kunnioittavammaksi arvioineet arvioivat myös sitoutumisen hyvinvointityöhön voimakkaammaksi. Lisäksi koko koulun keskimääräinen arvio kun-nioittavasta vuorovaikutuksesta oli yhteydessä sitoutumisen arvioihin siten, että niissä kouluissa, joissa keskimäärin arvioitiin vuorovaikutus kunnioittavammaksi, myös yksilöt arvioivat sitoutumisen voimakkaammaksi. Tutkimus toi tärkeää uutta tietoa hyvinvointityöhön sitoutumisen kokemuksista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä Keski-Suomen kouluissa sekä erityisesti työyhteisön vuorovaikutuksen ja ilmapiirin yhteydestä sitoutumiseen. Jatkossa koulujen työilmapiiriä ja vuorovaikutustapoja on syytä tarkastella eri henkilöstöryhmät huomioiden. Tuloksiamme voi hyödyntää koulujen työyhteisöjen hyvinvointityöhön sitoutumisen edistämisessä sekä koulujen työilmapiirin ja vuorovaikutustapojen kehittämisessä.