Muisti- tai keskittymisvaikeuksia ilmoittaneiden kokemat päällekkäiset toimintarajoitteet ja koettu liikunnallinen pätevyys LIITU 2016 -aineistossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) 2016 -aineiston (N=6366) avulla, millainen on koettu liikunnallinen pätevyys muisti- tai keskittymisvaikeuksien lisäksi päällekkäisiä toimintarajoitteita ilmoittaneilla (n=677) 11–15-vuotiailla nuorilla. Tutkittava saattoi ilmoittaa muisti- tai keskittymisvaikeuden lisäksi näkö-, kuulo-, liikkumis-, puhe- ja hengitysvaikeudesta. Analyyseja varten tutkimusjoukko ryhmiteltiin päällekkäisten toimintarajoitteiden mukaan kuuteen ryhmään: 1) muisti- tai keskittymisvaikeus ja näkövaikeus, 2) muisti- tai keskittymisvaikeus ja kuulovaikeus, 3) muisti- tai keskittymisvaikeus ja liikkumisvaikeus, 4) muisti- tai keskittymisvaikeus ja puhevaikeus, 5) muisti- tai keskittymisvaikeus ja hengitysvaikeus sekä 6) muisti- tai keskittymisvaikeus ja vähintään kaksi muuta toimintarajoitetta (monivaikeus).

Tutkimuksessa havaittiin, että koettu liikunnallinen pätevyys oli melko korkea riippumatta muisti- tai keskittymisvaikeuden rinnalla raportoidusta päällekkäisestä toimintarajoitteesta tai toimintarajoitteiden määrästä. Analysoitujen ryhmien välillä ei havaittu eroja koetussa liikunnallisessa pätevyydessä, tosin monivaikeudesta raportoineilla oli pääosin alhaisin koettu liikunnallinen pätevyys. Ryhmien sisäisissä tarkasteluissa havaittiin, että pojat kokivat itsensä liikunnallisesti pätevämmäksi kuin tytöt kaikissa tarkastelluissa ryhmissä. Sukupuolten väliset erot olivat kuitenkin melko pieniä ja pääosin havainnot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p>,05). Viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten välillä ei havaittu eroja koetussa liikunnallisessa pätevyydessä, vaikkakin yhdeksäsluokkalaisten koettu liikunnallinen pätevyys oli alhaisin monessa tarkastelluista ryhmistä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että muisti- tai keskittymisvaikeuksia kokevien koettu liikunnallinen pätevyys ei suuressa määrin vaihtele riippuen päällekkäisestä toimintarajoitteesta tai niiden määrästä. Koettu liikunnallinen pätevyys voi hieman vaihdella riippuen nuoren sukupuolesta ja iästä. Liikuntakasvatuksen kentällä olisi hyvä huomioida, että muisti- tai keskittymisvaikeuden rinnalla useampia päällekkäisiä vaikeuksia kokevat nuoret saattavat tarvita kannustusta ja toimenpiteitä liikunnallisten pätevyyden kokemusten rakentumisen tueksi.

The study aim was to investigate perceived athletic competence among adolescents (n=677) between ages 11 and 15 with perceived memory or concentration difficulty and overlapping functional limitations using LIITU 2016 data. In addition to memory or concentration difficulties, the participants might inform having difficulties with seeing, hearing, moving, speaking, and breathing. The research data were divided into six groups according to overlapping difficulties: 1) memory or concentration difficulty and seeing difficulty, 2) memory or concentration difficulty and hearing difficulty, 3) memory or concentration difficulty and moving difficulty, 4) memory or concentration difficulty and speaking difficulty, 5) memory or concentration difficulty and breathing difficulty and 6) memory or concentration difficulty and at least two other functional limitations (complexity difficulties).

According to the results, people with memory or concentration difficulties perceive their athletic competence quite high regardless to overlapping functional limitations or the amount of those difficulties. There were no statistically significant differences in the perceived athletic competence between the groups. However, those who reported complexity difficulties reported the lowest perceived athletic competence. Analyzing differences in perceived athletic competence among gender and grades, showed that boys reported higher competence than girls within groups. However gender differences were quite small and mainly not statistically significant (p>,05). There were no statistically significant differences in perceived athletic competence between fifth-, seventh-, or ninth-graders, although ninth graders experience their perceived athletic competence the lowest within many groups that were examined.

Results indicate that the perceived athletic competence of those with memory or concentration difficulties does not vary a great deal in spite of the overlapping functional limitation or the amount of limitations. Perceived athletic competence may vary a little depending on gender and age. On the field of physical education, it should be taken into account that there are those who experience complexity difficulties and they might need more encouragement to support their athletic competence.