Koetun liikunnallisen pätevyyden yhteys nuorten fyysiseen aktiivisuuteen

Abstract

Fyysinen aktiivisuus vähenee merkittävästi nuoruudessa. Vain kolmasosa 9–15-vuotiaista suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä lukuisiin terveysvaikutuksiin. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus lapsuudessa ja nuoruudessa ennustaa aktiivisuutta aikuisena. Yhtenä liikunnallisen elämäntavan omaksumisen taustalla olevista avaintekijöistä on pidetty koettua liikunnallista pätevyyttä. Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta, jotka ovat kirjallisuuskatsaus ja artikkelikäsikirjoitus. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin järjestelmällisen tiedonhaun avulla, miten koettu liikunnallinen pätevyys on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen 10–14-vuotiailla lapsilla ja nuorilla aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Tulosten mukaan pojat olivat tyttöjä fyysisesti aktiivisempia ja kokivat vahvempaa koettua liikunnallista pätevyyttä tyttöihin verrattuna. Vahvempi koettu liikunnallinen pätevyys oli yhteydessä korkeampaan raportoituun fyysiseen aktiivisuuteen molemmilla sukupuolilla. Tiedonhaun perusteella fyysistä aktiivisuutta on kuitenkin mitattu tutkimuksissa vain vähän. Artikkelikäsikirjoituksessa tarkastelun kohteena oli Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) 2016 –tutkimukseen kerätty aineiston osa. Artikkelikäsikirjoituksen tarkoi-tuksena oli selvittää koetun liikunnallisen pätevyyden yhteyttä raportoituun ja mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen 11- ja 13-vuotiailla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24.0 -ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Koetulla liikunnallisella pätevyydellä on yhteys fyysiseen aktiivisuuteen nuorilla. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella koettu liikunnallinen pätevyys olisi tärkeää huomioida fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Erityisesti tytöt ja varhaisnuoret tulee ottaa huomioon. Kirjallisuuskatsauksen perusteella koetun liikunnallisen pätevyyden yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on tutkittu, mutta tutkimuksissa fyysistä aktiivisuutta on arvioitu pääosin raportointimenetelmillä. Täten tarvittaisiin lisää tutkimusta koetun liikunnallisen pätevyyden ja mitatun fyysisen aktiivisuuden yhteydestä.

Physical activity decreases significantly in adolescence. Only one-third of Finnish children and adolescents aged 9–15 are physically active according to physical activity recommenda-tions. Physical activity is associated with numerous health benefits. Regular physical activity in childhood and adolescence predicts activity in adulthood. Perceived physical competence has been considered as one of the key factors behind the adoption of a physically active life-style. This Master's thesis consists of two parts: a literature review and an article manuscript. The aim of the literature review was to examine, through a systematic retrieval of information, how perceived physical competence is associated to physical activity in 10–14-year-old children and adolescents based on previous studies. The results showed that boys were more physically active than girls and they had a higher level of perceived physical competence than girls. Higher perceived physical competence was associated with higher self-reported physical activ-ity in both genders. However, according to previous research physical activity has been mainly assessed by self-reported measures. The article manuscript examined the part of the data collected for The Physical Activity Be-haviors of Children and Adolescents in Finland (LIITU) 2016 survey. The purpose of the arti-cle manuscript was to examine the association of perceived physical competence with self-reported and measured physical activity in 11- and 13-year-olds. The data were analyzed with IBM SPSS Statistics 24.0 -software. Cross-tabulation, Chi-square (χ2) test, and binary logistic regression analysis were used as analysis methods. Perceived physical competence is associated with physical activity in adolescents. According to this literature review it would be important to consider the perceived physical competence when promoting physical activity. Particular attention should be paid to girls and preadoles-cents. As this literature review shows, the association between perceived physical competence and physical activity has been studied however, in the previous studies physical activity has mainly been evaluated by self-reported measures. Thus, more research would be needed on the relationship between perceived physical competence and measured physical activity.