dc.contributor.advisor | Kokkonen, Marja | |
dc.contributor.author | Pöyhtäri, Teppo | |
dc.contributor.author | Välipirtti, Viljami | |
dc.date.accessioned | 2021-07-12T05:06:16Z | |
dc.date.available | 2021-07-12T05:06:16Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77073 | |
dc.description.abstract | Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajien havaintoja oppilaiden häiriökäyttäytymisestä yläkoulun liikuntatunneilta COVID-19-pandemian aikana ja sitä ennen. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, millä tavalla sosiaalisuuden tarve ilmeni liikuntatuntien häiriökäyttäytymisessä erityisesti korona-aikana. Toteutimme tutkimuksen laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksemme tieteenfilosofinen tausta oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla Zoom-sovelluksessa viideltä liikunnanopettajalta. Haastateltavien työkokemus vaihteli 6 vuodesta 20 vuoteen. Kaikki liikunnanopettajat olivat miehiä ja eri puolilta Suomea isohkoista kouluista. Yläkoulujen koot vaihtelivat 400–700 oppilaan välillä. Haastattelut kestivät 34–49 minuuttia. Litteroitua aineistoa tuli yhteensä 39 sivua. Fonttina oli Calibri koko 11 rivivälillä yksi. Tulokset muodostuivat analysoimalla litteraatteja teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tulokset osoittivat, että lievät ja kohtalaiset häiriökäyttäytymisen muodot olivat yleisimpiä, erityisesti puhuminen opettajan puheen päälle. Muita yleisiä häiriökäyttäytymisen muotoja olivat keskittymisen puute, jaksamattomuus kuunnella ohjeita ja väitteleminen. Rajua häiriökäyttäytymistä esiintyi harvoin, ja silloin lähinnä pelien aikana. Etäopetuksessa häiriökäyttäytyminen oli lähes ainoastaan osallistumattomuutta. Häiriökäyttäytymisen määrässä ja ilmenemismuodoissa ei ollut korona-ajan lähiopetuksessa huomattavia muutoksia verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Opettajat raportoivat oppilaiden olleen selvässä sosiaalisten suhteiden tarpeessa kevään etäopetusjakson sekä kesäloman jälkeen. Liikunnanopettajat käsittivät häiriökäyttäytymisen pääasiallisiksi syiksi ryhmädynamiikkaan, oppilaaseen ja perheeseen liittyvät tekijät.
Korona-aika on vaikuttanut kielteisesti monen nuoren elämään. Opettajat arvelivat monien oppilaiden kärsineen etenkin kevään 2020 etäopetuksesta. Kaksi opettajaa kuvaili oppilaiden pientä väsymystä tilanteeseen syksyn 2020 mittaan. Siitä huolimatta liikunnanopettajat eivät havainneet selvää ahdistuneisuuden tai pahan olon lisääntymistä syksyn lähiopetuksessa. Tätä voi selittää, että liikuntatunnit ovat voineet olla oppilaiden kielteisiä ajatuksia poistava ja yhteisöllisiä kokemuksia tuova asia, vaikka korona-ajan vähentyneet sosiaaliset tilanteet ja rajoitustoimet aiheuttaisivat muulloin pahaa oloa. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tietää, mitkä tunteet aiheuttavat liikuntatunneilla useimmiten häiriökäyttäytymistä opettajan ja oppilaan näkökulmasta sekä kuinka niitä kohdataan. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia lisää sosiaalisuuden tarpeen yhteyttä häiriökäyttäytymiseen liikuntatunneilla. Toivomme tulostemme herättävän ajatuksia ja antavan uusia näkökulmia häiriökäyttäytymiseen niin opiskelijoille kuin valmistuneille liikunnanopettajille. | fi |
dc.description.abstract | The aim of our study was to clarify the observations of physical education teachers on pupils’ misbehaviour in physical education classes in upper comprehensive schools during the COVID-19 pandemic and the time before. In addition, we were interested in how social needs appeared as misbehaviour during physical education classes especially during the pandemic. The study was carried out with qualitative research methods. The study held a hermeneutic-phenomenological approach as its basis of scientific philosophy. The data was gathered from five physical education teachers with semi-structural thematic interviews. The work experience of interviewees varied from 6 to 20 years. The interviewees were all men and from different parts of Finland. Their upper comprehensive schools were quite large, varying from 400 to 700 pupils. The interviews lasted for 34–49 minutes. The amount of transcribed material was in total 39 pages long with Calibri size 11 and line spacing 1. The results were formed by analysing transcribes with theory-directional content analysis.
The results showed that mild and moderate misbehaviour were most common, especially talking out of turn. Other common misbehaviours were lack of concentration, not following directions and arguing. Severe misbehaviour was rare, but then during games mainly. During the remote-studying period misbehaviour was mainly nonparticipation. There were no significant changes in misbehaviour in physical education classes during the COVID-19 pandemic compared to the time before. The teachers reported that pupils were in clear need of social relationships after the remote-studying period and summer holiday. The teachers considered the main reasons for misbehaviour to be factors connected to group dynamics, the pupils themselves and their family.
The COVID-19 pandemic has had a negative effect on the lives of many adolescents. The teachers believed that many pupils suffered from the remote-studying period in the spring of 2020. Two teachers described a little tiredness due to the pandemic in the autumn of 2020. Nevertheless, the teachers did not observe clear increase of anxiety or bad mood in classes in the autumn of 2020. This might be explained by the physical education classes themselves; they might have removed negative thoughts and produced social experiences, even if reduced social contacts and restrictive measures during the pandemic had caused anxiety. For future research, it would be interesting to know what emotions or feelings in physical education classes mostly cause misbehaviour from a teacher's or a pupil’s perspective and how they are dealt with. In addition, it would be interesting to study more about the relationship between social needs and misbehaviour in physical education classes. We hope that our results will raise thoughts and give new perspectives in misbehavior for both physical education students and teachers. | en |
dc.format.extent | 111 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | häiriökäyttäytyminen | |
dc.title | Häiriökäyttäytyminen liikuntatunneilla : yläkoulun liikunnanopettajien havaintoja koronapandemian ajalta ja sitä ennen | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202107124258 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | yläkoulu | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | oppilaat | |
dc.subject.yso | liikuntakasvatus | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | COVID-19 | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |