Liikunnan etäopetus koulussa : mitä liikunnan etäopetuksessa tehtiin keväällä 2020?

Abstract

Keväällä 2020 suomalainen koulujärjestelmä siirtyi etäopetukseen koronaviruspandemian vuoksi. Koska systemaattista liikunnan etäopetusta ei ennestään ole järjestetty, on sen vaikutuksia opetukselle ja oppimiselle aiheellista tutkia. Tutkimuksessa kartoitettiin etäopetuksen sisältöjä ja toimintatapoja, ja selvitettiin, miten opetus vastasi liikunnan opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla keväällä 2020. Haastatteluihin osallistui viisi miestä ja seitsemän naista, jotka opettivat liikuntaa eri puolilla Suomea yläkoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällön erittelyllä sekä teoria- ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Liikunnanopetuksen sisällöistä muodostettiin kolme luokkaa: 1) liikunnallisesti aktiiviset, 2) liikunnallisesti passiiviset ja 3) liikunnallisesti sekä aktiiviset että passiiviset sisällöt. Tehtävät jaoteltiin myös teknologiantarpeen mukaan. Toimintatavat luokiteltiin seuraavasti: 1) viestintä, laitteet ja ohjelmat, 2) toiminnan rakenne ja turvallisuus, 3) tehtävien palautukset sekä 4) tehtävätyypit ja tehtävien suuntaaminen. Etäopetuksen sisältöjen perusteella liikunnan opetussuunnitelman fyysiset ja psyykkiset tavoitteet toteutuivat uintia lukuun ottamatta. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, kuinka hyvin oppilaat saavuttivat tavoitteet. Opettajien mukaan ne oppilaat, joiden osaaminen ei lähiopetuksessa ole tullut esiin tai joilla on aiemmin ollut vaikeuksia käyttäytymisessä tai motivoitumisessa, hyötyivät etäopetuksesta. Sosiaaliset tavoitteet toteutuivat etäopetuksessa heikosti. Arviointi- ja palautteenantomenetelmät olivat hyvin moninaisia. Suurin osa opettajista koki arvioinnin ja palautteenannon onnistuneen hyvin etänä, mutta haasteitakin oli. Arviointimateriaalia oli muutaman opettajan mielestä jopa aiempaa paremmin.

Tulevaisuudessa etäopetuksen sisältöjä ja toimintatapoja voitaisiin hyödyntää myös lähiopetuksessa esimerkiksi liikuntaläksyissä, lisätehtävissä tai liikunnallisesti passiivisten oppilaiden innostamisessa. Liikuntataitojen harjoittelu kotona voisi tehostaa oppilaiden oppimista ja vahvistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Sosiaalisen toiminnan haasteellisuuden vuoksi lähiopetuksella on kuitenkin edelleen suuri merkitys liikunnanopetuksessa. Toki kommunikaatioteknologia kehittyy jatkuvasti, mutta vielä etäopetus ei vastaa oppilaiden sosiaalisiin tarpeisiin ja oppimistavoitteisiin.

In spring 2020 all education was transferred to distance learning due to COVID-19 pandemic. Because there has not been systematic distance learning in Finnish PE before, it is important to investigate its effects on teaching and learning. The aim of this thesis was to gather up the content and procedures used in distance learning in Physical Education (PE) in Finland. The content and procedures were compared to the learning goals in the national curriculum to see if they fit together.

The 12 semi-structured interviews were made in spring 2020. There were 5 male and 7 female teachers interviewed, and they were teaching at junior high school, high school or trade school. The teachers were from all over Finland. The material was analyzed using qualitative content specification and analysis and theory-based content analysis.

The content was separated into 1) physically active, 2) physically passive and 3) both physically active and passive content. The content was also assorted based on the use of technology. The procedures were grouped as 1) communication, equipment and programs, 2) the structure and security of working, 3) the assignment returning and 4) the types and directing methods of the assignments. It was found that the physical and mental sectors in PE were fulfilled due to used contents, though swimming and water rescue skills were not practiced. However, the study does not show if the pupils actually reached the goals. Teachers emphasized that those who usually were shy or behaved badly in PE now succeeded in distance learning. The social goals were not reached as well as the others. Evaluation and feedback procedures were diverse, and most of the teachers thought evaluating and giving feedback worked well in distance, though there were also some problems. A few teachers said they got even more assessing material than in normal conditions.

The procedures and contents found in this study could be useful in the future, for example in homework, additional exercises or activating usually passive pupils. Practicing at home could enhance learning and guide towards a physically active lifestyle. Since the social goals set for PE are challenging to reach in distance, the need for contact instruction will remain in the future. Certainly, there will be development in communication technology, but currently distance learning does not respond to pupils’ social needs nor learning goals.