Show simple item record

dc.contributor.advisorTerävä, Johanna
dc.contributor.authorHakkarainen, Raino
dc.date.accessioned2021-06-24T10:17:00Z
dc.date.available2021-06-24T10:17:00Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76845
dc.description.abstractTutkimuksessani tarkastelun kohteena olivat esiopetusikäisten lasten näkemykset omista isistään ja isyydestä. Tavoitteenani oli selvittää yksittäisten lasten käsityksiä heidän omista isistään sekä isien ja lasten yhdessäolon sisältöjä. Näiden lisäksi tutkin lasten käsityksiä hyvästä isyydestä ja yleisesti isille kuuluvista tehtävistä. Isyyden tutkiminen lasten näkökulmasta on olennaista, sillä isien vaikutukset lasten elämään voivat olla merkityksellisiä ja pitkäkestoisia. Lapsinäkökulmainen isyystutkimus on Suomessa vielä vähäistä, minkä vuoksi tutkimustiedon lisääminen aiheesta on tärkeää. Toteuttamani tutkimus on laadullinen ja hyödynsin piirteitä fenomenografisesta tutkimusotteesta. Aineisto koostuu syksyn 2019 aikana toteutetuista lasten teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 12 esiopetusikäistä lasta. Aineiston analyysissä sovelsin fenomenografisen analyysin periaatteita. Tutkimukseen osallistuneet lapset avasivat käsityksiä omista isistään kuvailemalla isien luonteenpiirteitä, ulkonäköä, mielenkiinnonkohteita, tapaa näyttää tunteita sekä harrastuksia ja työtä. Tulokset osoittavat, että lasten ja isien yhdessäolo koostuu laajasti erilaisista sisällöistä: leikistä ja ulkoilusta, päivittäisistä askareista, hoivasta sekä vapaa-ajan aktiviteeteista. Isille kuuluviksi tehtäviksi lapset nimesivät kodinhoidon, lapsista huolehtimisen, ajanviettämisen perheen kanssa, työn tekemisen sekä arkisen toiminnan, joka sisältää esimerkiksi isän oman ajan. Hyvän isän kriteereitä olivat ajan viettäminen lasten kanssa, rajojen asettaminen ja velvollisuuksien hoitaminen. Hyvältä isältä edellytettiin tietynlaisia piirteitä, kuten kiltteyttä.fi
dc.format.extent71
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleIsyys lasten silmin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106244039
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineVarhaiskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineEarly Childhood Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi104
dc.subject.ysoisät
dc.subject.ysoisyys
dc.subject.ysovanhempi-lapsisuhde
dc.subject.ysolapset (ikäryhmät)
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysolapset (perheenjäsenet)
dc.subject.ysolapsuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record