Isyys lasten silmin
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksessani tarkastelun kohteena olivat esiopetusikäisten lasten näkemykset omista isistään ja isyydestä. Tavoitteenani oli selvittää yksittäisten lasten käsityksiä heidän omista isistään sekä isien ja lasten yhdessäolon sisältöjä. Näiden lisäksi tutkin lasten käsityksiä hyvästä isyydestä ja yleisesti isille kuuluvista tehtävistä. Isyyden tutkiminen lasten näkökulmasta on olennaista, sillä isien vaikutukset lasten elämään voivat olla merkityksellisiä ja pitkäkestoisia. Lapsinäkökulmainen isyystutkimus on Suomessa vielä vähäistä, minkä vuoksi tutkimustiedon lisääminen aiheesta on tärkeää.
Toteuttamani tutkimus on laadullinen ja hyödynsin piirteitä fenomenografisesta tutkimusotteesta. Aineisto koostuu syksyn 2019 aikana toteutetuista lasten teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 12 esiopetusikäistä lasta. Aineiston analyysissä sovelsin fenomenografisen analyysin periaatteita.
Tutkimukseen osallistuneet lapset avasivat käsityksiä omista isistään kuvailemalla isien luonteenpiirteitä, ulkonäköä, mielenkiinnonkohteita, tapaa näyttää tunteita sekä harrastuksia ja työtä. Tulokset osoittavat, että lasten ja isien yhdessäolo koostuu laajasti erilaisista sisällöistä: leikistä ja ulkoilusta, päivittäisistä askareista, hoivasta sekä vapaa-ajan aktiviteeteista. Isille kuuluviksi tehtäviksi lapset nimesivät kodinhoidon, lapsista huolehtimisen, ajanviettämisen perheen kanssa, työn tekemisen sekä arkisen toiminnan, joka sisältää esimerkiksi isän oman ajan. Hyvän isän kriteereitä olivat ajan viettäminen lasten kanssa, rajojen asettaminen ja velvollisuuksien hoitaminen. Hyvältä isältä edellytettiin tietynlaisia piirteitä, kuten kiltteyttä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Latent profiles of dyadic parent–child interaction and associations with triadic family interaction in early childhood
Lindstedt, Johanna; Ahlqvist‐Björkroth, Sari; Junttila, Niina; Korja, Riikka (Wiley-Blackwell, 2024)Objective This longitudinal study examined latent profiles of parent–child interaction and their associations with triadic family interaction. Background A child's development is significantly influenced by early ... -
Suomalaisvanhempien vanhemmuustyyliprofiilit ja niiden yhteydet lasten kaltoinkohteluun COVID-19-poikkeusaikana
Ahola, Jonna; Talme, Meri (2024)The aim of this study was to examine the parenting style profiles present among Finnish parents and how they are associated with child maltreatment during the COVID-19 pandemic. Furthermore, it was explored how the ... -
Mother–Infant Interaction and Maternal Postnatal Psychological Distress Associate with Child’s Social-Emotional Development During Early Childhood : A FinnBrain Birth Cohort Study
Lahtela, Hetti; Flykt, Marjo; Nolvi, Saara; Kataja, Eeva-Leena; Eskola, Eeva; Tervahartiala, Katja; Pelto, Juho; Carter, Alice S.; Karlsson, Hasse; Karlsson, Linnea; Korja, Riikka (Springer, 2024)We studied the effects of mother–infant interaction and maternal pre- and postnatal psychological distress on children’s social-emotional problems and competences, as well as whether interaction quality moderates the ... -
Child perceived motor competence as a moderator between physical activity parenting and child objectively measured physical activity
Laukkanen, Arto; Niemistö, Donna; Aunola, Kaisa; Barnett, Lisa M.; Sääkslahti, Arja (Elsevier BV, 2023)This longitudinal study aimed to examine how physical activity parenting (PAP) directly predicted objectively measured children’s moderate-to-vigorous physical activity (MVPA) and sedentariness over a three-year transitional ... -
Sananlaskut kasvatuspuheessa - perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota?
Granbom-Herranen, Liisa (Jyväskylän yliopisto, 2008)Vanhemmilta ja isovanhemmilta omaksutut sananlaskut muistuvat mieleen aikuisenakin. Sananlaskuja tulkitaan ja käytetään sen mukaan, miten sananlasku on lapsuudessa ymmärretty. Kyse onkin useimmiten siitä, miten itse kukin ...