Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien
etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ja merkityksistä sekä taustoittaa Alavuden asutushistoriaa. Itselleni oli eteläpohjalaisena tärkeää tutkia nimenomaan
eteläpohjalaista nimistöä.
Tutkimuskysymyksiäni ovat:
1) Mitkä ovat Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat?
2) Millaisia kielellisesti erilähtöisiä etymologisia kerrostumia Alavuden vesistönimistössä on?
Tutkielman aineistossa on mukana yleiskielestä leksikaaliselta ainekseltaan vähänkin poikkeavat Alavuden vesistönimet, kuten muun muassa Heini-, Honki- ja Pasko-tyyppiset nimet. 415:stä Alavuden vesistönimestä tutkittavaksi päätyivät aineistorajauksen mukaisesti 129 nimeä. Nimet sisälsivät osin samoja nimenosia, joten tutkittuja etymologioita on varsinaisesti 75. Tutkimus perustuu historiallis-vertailevaan, etymologisiin kriteereihin (muoto, merkitys, levikki) pohjautuvaan menetelmään, johon on yhdistelty soveltuvin osin Eero Kiviniemen nimistöteoriaa. Tutkielmassa on löydetty etymologiat 90%:lle nimistä etymologisten kriteereiden perusteella. Etymologioita ovat esimerkiksi:
• Haaroon/ojanne ~ laajemmin nimistössä tavattu, yleiskielen haara
• Ille/röömin/lampi < muin. ruots. illder ’paha, ilkeä’, ruots. murt. iller ’ond, elak, svår’, ruotsin ström ’virta’
• Jääskän/järvi < sukunimi Jääskä
• Kaides/koski, -oja, -puro, Kairesluoama < pohjoissaamen skáidi ’ jokihaarojen välinen maa, niemi’
• Korteslampi ~ yleiskielen korte ’ontto- ja nivelikäsvartiset, pitkäjuurakkoiset sanikkaiset’
• Paats/joki < saamen ’käpyä’ merkitsevät bāccak (pohjoissaame) ~ paaccah (inarinsaame) ym.
• Röön/oja < ruotsin rö ’ruoko, korsi’ vrt. paikannimi Röö/neva
• Tevapuro < suomen kielestä kadonnut teva ’hirvisonni’.
Alavuden vesistönimistön suomen kieleen pohjautuvia nimiä on 60–69%, saamelaisperäisiä 8% ja ruotsinkieleen pohjautuvia 2–3% sekä erikseen henkilönnimiin pohjautuvia nimiä 17–22%.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29537]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mikkelin paikannimet
Luoranen, Miia (2012) -
Suomalaisen perheen yhteisen sukunimen lyhyt historia
Kotilainen, Sofia (Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, 2016)Viimeistään 1900-luvulta lähtien on ajateltu, että yhteinen sukunimi symboloi suomalaista perhettä julkisissa yhteyksissä ja muodostaa perheenjäsenten yhteisen identiteetin perustekijän. Suomen lainsäädännön mukaan naiset ... -
Isidorus Sevillalaisen Etymologiae-teoksessa esiintyvien aasialaisten paikannimien etymologiat
Kauppinen, Jouni (2019)Isidorus Sevillalainen (lat. Isidorus Hispalensis) oli 600-luvulla elänyt merkittävä oppinut. Hän teki elämäntyönsä Sevillan piispana ja kirjoitti virkauransa aikana runsaasti teoksia. Merkittävin kaikista näistä on ... -
Äännevastineet ja merkityksen kehitys poroviitteisissä saamelaislainoissa
Hopiavuori, Sofia (2019)Tutkielma käsittelee saamesta suomen pohjoisiin aluemurteisiin lainautuneita poroviitteisiä sanoja. Tutkielman tavoitteena on havainnoida sanojen lainautumisprosessia ja merkityksen kehitystä, mihin kielisukulaisuus ja ... -
Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa
Jarva, Vesa (Jyväskylän yliopisto, 2003)This study investigates the relationship between words of foreign origin and expressivity. The material was taken from the archive of the Dictionary of Finnish dialects. It consists of four word groups with several variants ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.