Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa

Abstract

This study investigates the relationship between words of foreign origin and expressivity. The material was taken from the archive of the Dictionary of Finnish dialects. It consists of four word groups with several variants resembling each other in phonological shape. Each word group has Russian and expressive features. The aim was to show that Russian influence as well as expressivity may be considered as continuums and that there is no sharp boundary between them. A particular word or variant need not to be either a Russian loan or an expressive word, but it can have some of the characteristics of both groups. From the etymological point of view this means that expressivity is not a permanent explanation for a word?s origin. An expressive item is not invariably only domestic, but it can be also of foreign origin. Secondly, it was supposed that Russian influence correlates with geographical area: near to the Russian border there should be more Russian features. To examine these assumptions, variants in each group were divided into three or four classes, so that those nearest to Russian belong to the first class, and in succeeding classes Russian influence gets weaker. The distribution of the classes in each word-group is shown in separate maps. The results can be interpreted so that both Russian influence and expressivity are continuums, but they are not linked in such a way that expressivity would reduce Russian influence or vice versa. Thus there is no causal relationship between these two categories. The assumption of geographical correlation was proved only partly: the first class of variants were mostly known near the Russian border, but the other variants were not systematically located.

Sana tökötti tuo varmaan useimmille mieleen epämääräisen aineen, jota on vaikka jossain vanhassa purkissa autotallin nurkassa. Samaa ainetta voitaisiin sanoa myös esimerkiksi töhnäksi tai mössöksi. Tällaisia sanoja nimitetään ekspressiivisiksi. Vesa Jarvan väitöskirjan aiheena ovat murresanat, jotka ovat ekspressiivisiä, kuten tökötti, mutta samalla myös lainoja venäjän kielestä.Väitöstutkimuksessa osoitetaan, että venäläisperäisten lainasanojen ekspressiivistyminen on tavallista, ja oletetaan, että jopa kymmenesosa kaikista venäläisperäisistä lainasanoista olisi tullut myös ekspressiivisiksi. Sanojen alkuperän tutkijoiden (etymologien) on kuitenkin hyvin vaikea havaita, että nämä sanat ovat alkuaan lainasanoja. Yleensä etymologit ajattelevat, että kaikki ekspressiiviset sanat ovat omaperäisiä, tai sitten niiden alkuperää pidetään tuntemattomana. Jarvan väitöstutkimus osoittaa, että näin ei kuitenkaan läheskään aina ole. Koska ekspressiiviset sanat ovat melko yleisiä, havainto on suomen kielen sanojen alkuperän tutkimuksen kannalta tärkeä.