Isidorus Sevillalaisen Etymologiae-teoksessa esiintyvien aasialaisten paikannimien etymologiat
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Isidorus Sevillalainen (lat. Isidorus Hispalensis) oli 600-luvulla elänyt merkittävä oppinut. Hän teki elämäntyönsä Sevillan piispana ja kirjoitti virkauransa aikana runsaasti teoksia. Merkittävin kaikista näistä on Etymologiae, joka tunnetaan myös nimellä Origines. Se on käytännössä kokoelma hänen aikaisemmista teoksistaan, ja se koostuu 20 kirjasta, joissa käsitellään monia eri aihealueita, kuten grammatiikkaa, lakia, lääketiedettä, eläimiä, uskontoa ja maantiedettä. Etymologiae oli arvostettu hakuteos keskiajalla, ja sitä käytettiin ympäri Eurooppaa. Mittava käsikirjoitusten määrä kertoo teoksen suuresta suosiosta.
Tässä tutkielmassa tarkastelen Etymologiae-teoksen maantiedettä käsittelevän 14. kirjan aasialaisten paikannimien etymologioita. Pyrin löytämään aineistosta erilaisia etymologisia selitysmalleja, joiden mukaan ryhmittelen etymologiat. Toisena tavoitteenani on verrata Isidoruksen etymologioiden paikkansapitävyyttä nykyään esitettäviin etymologisiin selityksiin samoista paikannimistä. Oletan, että Isidoruksen esittämät etymologiat eivät pääosin ole yhteneväisiä nykyisten etymologisten selitysten kanssa.
Aineistosta on eriteltävissä kuusi erilaista ryhmää. Ensimmäinen koostuu etymologioista, joiden selitysmalli perustuu historiallisen henkilön tai kansan erisnimeen. Toinen ryhmä sisältää ne etymologiat, jotka pohjautuvat mytologisen hahmon erisnimeen. Kolmannen ryhmän muodostavat paikannimet, joiden pohjana on raamatullisen henkilön tai kansan erisnimi. Aineiston 42 etymologiasta hieman yli puolet kuuluu näihin kolmeen ryhmään. Neljäs ryhmä koostuu etymologioista, joiden pohjana on jonkin kaupungin nimi. Kaikista etymologioista vähän alle neljäsosa kuuluu tähän ryhmään. Johonkin ympäristössä olevaan erisnimeen (esim. metsän tai joen nimeen) pohjautuvat paikannimet ovat viidennessä ryhmässä. Noin kymmenesosa etymologioista kuuluu tähän ryhmään. Viimeinen ryhmä koostuu paikannimistä, jotka pohjautuvat pääosin ei-latinankielisiin yleisnimiin. Näitä etymologioita on aineistossa noin viidesosa. Isidoruksen etymologisista selityksistä vain hieman alle kolmasosa pitää oletettavasti paikkansa, joten hypoteesini on osoitettu oikeaksi. On kuitenkin todettava, että useiden paikannimien etymologiat ovat edelleen epävarmoja.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat
Hopiavuori, Sofia (2021)Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ... -
Mikkelin paikannimet
Luoranen, Miia (2012) -
Kansojen luonnehdinnat Jordaneen Getica-teoksessa
Paukkala, Laura (2020)Jordanes oli 500-luvulla elänyt historioitsija. Hänen elämästään ei tiedetä paljon, mutta hänen oletetaan eläneen Konstantinopolissa ja olleen goottilaista syntyperää. Hänen teoksensa De origine actibusque Getarum eli ... -
"Osaatteko te uusavuttomat urvelot siellä yhtään mitään?" : Onnibussin Facebook-sivulla esiintyvien asiakaspalautteiden rakennepotentiaali
Viertamo, Tiina (2018)Tässä tutkielmassa tarkastelen Onnibussin Facebook-sivuilla esiintyvien asiakaspalautteiden rakennetta muodostaen sille oman rakennepotentiaalimallin. Tutkimus on ajankohtainen, sillä asiakaspalautteita sosiaalisen median ...