Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat

Abstract

Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ja merkityksistä sekä taustoittaa Alavuden asutushistoriaa. Itselleni oli eteläpohjalaisena tärkeää tutkia nimenomaan eteläpohjalaista nimistöä. Tutkimuskysymyksiäni ovat: 1) Mitkä ovat Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat? 2) Millaisia kielellisesti erilähtöisiä etymologisia kerrostumia Alavuden vesistönimistössä on? Tutkielman aineistossa on mukana yleiskielestä leksikaaliselta ainekseltaan vähänkin poikkeavat Alavuden vesistönimet, kuten muun muassa Heini-, Honki- ja Pasko-tyyppiset nimet. 415:stä Alavuden vesistönimestä tutkittavaksi päätyivät aineistorajauksen mukaisesti 129 nimeä. Nimet sisälsivät osin samoja nimenosia, joten tutkittuja etymologioita on varsinaisesti 75. Tutkimus perustuu historiallis-vertailevaan, etymologisiin kriteereihin (muoto, merkitys, levikki) pohjautuvaan menetelmään, johon on yhdistelty soveltuvin osin Eero Kiviniemen nimistöteoriaa. Tutkielmassa on löydetty etymologiat 90%:lle nimistä etymologisten kriteereiden perusteella. Etymologioita ovat esimerkiksi: • Haaroon/ojanne ~ laajemmin nimistössä tavattu, yleiskielen haara • Ille/röömin/lampi < muin. ruots. illder ’paha, ilkeä’, ruots. murt. iller ’ond, elak, svår’, ruotsin ström ’virta’ • Jääskän/järvi < sukunimi Jääskä • Kaides/koski, -oja, -puro, Kairesluoama < pohjoissaamen skáidi ’ jokihaarojen välinen maa, niemi’ • Korteslampi ~ yleiskielen korte ’ontto- ja nivelikäsvartiset, pitkäjuurakkoiset sanikkaiset’ • Paats/joki < saamen ’käpyä’ merkitsevät bāccak (pohjoissaame) ~ paaccah (inarinsaame) ym. • Röön/oja < ruotsin rö ’ruoko, korsi’ vrt. paikannimi Röö/neva • Tevapuro < suomen kielestä kadonnut teva ’hirvisonni’. Alavuden vesistönimistön suomen kieleen pohjautuvia nimiä on 60–69%, saamelaisperäisiä 8% ja ruotsinkieleen pohjautuvia 2–3% sekä erikseen henkilönnimiin pohjautuvia nimiä 17–22%.