Verkkoajan analytiikka kansallisissa uutistoimistoissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin kansallisten uutistoimistojen perusuutispalvelun analytiikkaa verkkoaikana. Tavoitteena oli selvittää, mitä kansallisten uutistoimistojen analytiikka on 2020-luvun taitteessa, ja miten analytiikan tarjoamaa dataa käytetään uutispalvelun kontekstissa. Samalla myös selvitettiin, miten analytiikan käyttö suhteutuu käytössä oleviin työkaluihin, organisaatiorakenteisiin ja työkulttuuriin. Aineistossa tarkastelussa oli kolme kansallista uutistoimistoa eli Suomen Tietotoimisto STT, Norjan uutistoimisto NTB ja Hollannin uutistoimisto ANP. Tutkimuksen ote on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joita aineistossa on mukana neljä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa Cherubinin ja Nielsenin vuonna 2016 esittelemiin toimituksellisen analytiikan -käsitteeseen ja analytiikkakyvyn arviointikolmion -malliin, joka ohjaa tarkastelemaan toimituksen analytiikkakykyä niin työkalujen, organisaation kuin kulttuurin ulottuvuuksista. Tuloksista ilmeni, että kansalliset uutistoimistot elävät analytiikan saralla voimakasta kehitysvaihetta. Aineiston uutistoimistot ovat aloittaneet analytiikan strategisen käyttämisen uutispalvelussa 2010-luvun jälkipuolella. Verrattain lyhyessä ajassa analytiikka kuitenkin näkyy monella tasolla organisaatiorakenteissa. Samalla uutistoimistot kuitenkin vielä miettivät, miten analytiikka olisi parasta ajaa toimittajien työn kannalta järkevimmällä ja merkityksellisimmällä tavalla osaksi päivittäisiä työrutiineja. Uutistoimistojen haasteena on verkkoanalytiikan yleisömittarien, kuten sivulatauksien ja lukuajan, saaminen kattavasti omasta tuotannosta. Yleisömittareita saatetaan myös saada monissa eri formaateissa ja eripituisilla aikajänteillä. Näin ollen verkkoanalytiikan hyödyntäminen päätöksenteossa on uutistoimistoille vaikeaa. Sen sijaan uutistoimistot ovat ottaneet oman tuotantonsa julkaisudatan eli datan juttujen julkaisumääristä osaksi niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin suunnittelua ja päätöksentekoa. Tuloksista voi päätellä, että uutistoimistojen analytiikka muuttaa ja on jo muuttanut perinteistä perusuutispalvelua. Tuloksien voi katsoa olevan jatkumoa vuonna 2016 julkaistulle kartoitukselle uutistoimistojen yleisömittarien käytöstä sekä julkaisevan median kontekstissa tehdyille tutkimuksille verkkoanalytiikan käytöstä ja niiden tuloksille, joiden mukaan yleisömittarit vaikuttavat uutisvalintaan.