KODA-lasten leksikaaliset taidot

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan KODA-lasten (kids of deaf adults) eli kuurojen vanhempien kuulevien lasten SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tulosten pohjalta heidän leksikaalisia taitojansa, jotka ovat viittoma- ja sanavarastoihin liittyviä taitoja. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin neljällä tehtävällä selvitetään, mitkä suomalaisen viittomakielen viittomista kuuluvat KODA-lasten ymmärtävään ja tuottavaan viittomavarastoon sekä leksikoiden piirteistä. Tuottavaa leksikkoa kartoittava assosiaatiotehtävä toteutettiin myös suomenkielisenä, jolloin sillä selvitetään lasten sanavaraston piirteitä. Aineisto koostuu yhdeksän KODA-lapsen SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksista ja heidän taustatiedoistansa, jotka on saatu heidän vanhemmiltaan taustatietokyselyllä. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaali on sovellettu suomalaiselle viittomakielelle BSL-VT-arviointimateriaalista, joka kartoittaa lasten leksikaalisia taitoja brittiläisen viittomakielen osalta (Mann & Marshall 2021: 1045). SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaali ja taustatietokysely ovat toteutettu VIKKE-hankkeen yhteydessä, jossa arvioidaan ja kartoitetaan viittomakielisten lasten kielellistä kehitystä, sekä toteutetaan tukitoimenpiteet (Kanto, Syrjälä & Mann 2021: 155). Tutkielmassa käytetään määrällistä ja laadullista analyysia. Määrällisellä analyysillä tarkastellaan KODA-lasten SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksista heidän leksikoiden määrällisiä piirteitä. Laadullisella analyysillä tarkastellaan lasten ymmärtävän ja tuottavan leksikoiden keskinäisiä suhteita, sekä verrataan SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksista saatuja tietoja viittomavarastoistaan taustatietokyselyistä saatuihin tietoihin heidän kieliympäristöstänsä. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin kielikohtaisten assosiaatiotehtävien tuloksista tarkastellaan KODA-lasten viittoma- ja sanavarastojen piirteitä keskenään. Tutkielman päätuloksena on, että SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksissa KODA-lasten suomalaisen viittomakielen määrälliset ja laadulliset leksikaaliset taidot osoittautuvat heikommiksi kuin heidän suomenkieliset leksikaaliset taitonsa. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tulosten mukaan KODA-lapsilla on kehittyneemmät leksikaaliset taidot ymmärtävän viittomavaraston osalta, kuin tuottavan viittomavaraston. SVK-LEKSIKKO-materiaalin tulokset vastaavat aiempia BSL-VT- ja ASL-VT-arviointimateriaalin tuloksia lasten leksikaalisissa taidoissa olevista kielellisten muotojen ja merkitysten suhteista (Mann, Roy & Morgan 2016: 19). Tutkielman toisena päätuloksena SVK-LEKSIKKO-materiaalin tuloksista on, että KODA-lapsilla on huomattavia keskinäisiä eroja leksikoiden koissa ja niiden laadullisissa piirteissä, mitä mahdollisesti selittää osin heidän eronsa kieliympäristönsä piirteissä ja iässä. KODA-lasten taustatietokyselyiden ja SVK-LEKSIKKO-materiaalin tuloksissa on viitteitä siitä, että he vähemmistökieltä omaksuvina lapsina tarvitsisivat enemmän suomalaisen viittomakielen opetusta. KODA-lasten SVK-LEKSIKKO-materiaalin tulosten ja taustatietojen mukaan lasten suomalaisen viittomakielen käytön säännöllisyys ja monipuolisuus vaikuttaisi positiivisesti lasten leksikaalisiin taitoihin. Tutkielman kolmantena päätuloksena on, että SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin assosiaatiotehtävien tuloksista kaikilla KODA-lapsilla ilmenee viittoma- ja sanavarastoiden välillä eroja laadullisissa piirteissä niiden kokoerojen lisäksi. Eroja KODA-lasten eri kielten assosiaatiotehtävien tuloksissa mahdollisesti selittää osin kielten modaliteettiero. Jatkotutkimuksia tarvitaan muun muassa kieliympäristön piirteiden vaikutuksista kaksikielisten lasten leksikoiden rakentumiseen. Lisäselvityksiä tarvitaan myös viitotun ja puhutun kielen kieliopillisten erojen selvittämiseksi.

This master thesis studies lexical knowledge and its quantitative and qualitative features of hearing kids of Deaf parents (KODAs) from their results of SVK-LEKSIKKO. SVK-LEKSIKKO is a vocabulary test that can be used to measure a size and content of children’s vocabulary in Finnish Sign Language (FinSL). There are two comprehension tasks and two expression tasks in SVK-LEKSIKKO, and their results tells which terms belongs to either one can be studied and about features of KODAs’ lexicons. Children’s knowledge about associated terms for target term can be studied by using the meaning recall task of SVK-LEKSIKKO, which KODAs did in FinSL and Finnish. The thesis’ material is SVK-LEKSIKKO vocabulary test’s results of nine KODAs and the parental report’s results about their language environment. SVK-LEKSIKKO is adapted from vocabulary test called BSL-VT, which has been created to study children’s lexical knowledge in British Sign Language (Mann & Marshall 2012: 1045). SVK-LEKSIKKO is made as a part of the research project VIKKE, which goals are to assess and map children’s sign language skills and its development, and to create supporting tactics (Kanto, Syrjälä & Mann 2021: 155). There are quantitative and qualitative analysis as a method in this thesis. In the quantitative analysis KODAs’ answers for tasks of SVK-LEKSIKKO are scored, and quantitative features of their vocabulary are studied from the results. Qualitative analysis first studies relations of KODA’s vocabularies comprehension and expression. Then the information about KODA’s language environment and their results of SVK-LEKSIKKO are compared side by side. At last, a comparative study in qualitative analysis focuses on KODAs’ vocabularies from their results of meaning recall tasks in FinSL and Finnish. One of the main results of the thesis is that most KODA’s lexical knowledge in Finnish seems better than in FinSL in their results of SVK-LEKSIKKO. KODA’s results are better from the tasks that measures their vocabulary comprehension than from the tasks about their vocabulary production. The strength degrees of KODAs’ lexical knowledge are the same kind of as in results BSL/ASL-VT in earlier researches (Mann, Roy & Morgan 2016: 19). The second main result is differences in quantitative and qualitative features of their vocabulary between each other in KODAs’ results of SVK-LEKSIKKO. KODAs’ different features of their language environment and their age differences may be explaining that variation in the results. The results of SVK-LEKSIKKO and parental reports point out the KODAs’ possible need for more educational support for their lexical knowledge in FinSL. Some features in KODAs’ language environment possible have positive influences in KODA’s lexical knowledge in FinSL, based on their results of SVK-LEKSIKKO and parental reports, like some of KODAs’ regular signing and signing in different interactions. As the third main result there is that each KODAs’ results of recall meaning tasks have variation which shows differs with quantitative and qualitative features of their productive lexicons. The one of the possible reasons for the variation is a modality difference between spoken and signed languages. For further research there’s unsolved issues that needs more focus on, for example about how features in bilingual children’s language environment affects to their lexical knowledge. As a second example, a subject about differences between linguistics in spoken and signed language needs more studies.