KODA-lasten leksikaaliset taidot

Tutkielmassa tarkastellaan KODA-lasten (kids of deaf adults) eli kuurojen vanhempien kuulevien lasten SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tulosten pohjalta heidän leksikaalisia taitojansa, jotka ovat viittoma- ja sanavarastoihin liittyviä taitoja. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin neljällä tehtävällä selvitetään, mitkä suomalaisen viittomakielen viittomista kuuluvat KODA-lasten ymmärtävään ja tuottavaan viittomavarastoon sekä leksikoiden piirteistä. Tuottavaa leksikkoa kartoittava assosiaatiotehtävä toteutettiin myös suomenkielisenä, jolloin sillä selvitetään lasten sanavaraston piirteitä. Aineisto koostuu yhdeksän KODA-lapsen SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksista ja heidän taustatiedoistansa, jotka on saatu heidän vanhemmiltaan taustatietokyselyllä. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaali on sovellettu suomalaiselle viittomakielelle BSL-VT-arviointimateriaalista, joka kartoittaa lasten leksikaalisia taitoja brittiläisen viittomakielen osalta (Mann & Marshall 2021: 1045). SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaali ja taustatietokysely ovat toteutettu VIKKE-hankkeen yhteydessä, jossa arvioidaan ja kartoitetaan viittomakielisten lasten kielellistä kehitystä, sekä toteutetaan tukitoimenpiteet (Kanto, Syrjälä & Mann 2021: 155). Tutkielmassa käytetään määrällistä ja laadullista analyysia. Määrällisellä analyysillä tarkastellaan KODA-lasten SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksista heidän leksikoiden määrällisiä piirteitä. Laadullisella analyysillä tarkastellaan lasten ymmärtävän ja tuottavan leksikoiden keskinäisiä suhteita, sekä verrataan SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksista saatuja tietoja viittomavarastoistaan taustatietokyselyistä saatuihin tietoihin heidän kieliympäristöstänsä. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin kielikohtaisten assosiaatiotehtävien tuloksista tarkastellaan KODA-lasten viittoma- ja sanavarastojen piirteitä keskenään. Tutkielman päätuloksena on, että SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tuloksissa KODA-lasten suomalaisen viittomakielen määrälliset ja laadulliset leksikaaliset taidot osoittautuvat heikommiksi kuin heidän suomenkieliset leksikaaliset taitonsa. SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin tulosten mukaan KODA-lapsilla on kehittyneemmät leksikaaliset taidot ymmärtävän viittomavaraston osalta, kuin tuottavan viittomavaraston. SVK-LEKSIKKO-materiaalin tulokset vastaavat aiempia BSL-VT- ja ASL-VT-arviointimateriaalin tuloksia lasten leksikaalisissa taidoissa olevista kielellisten muotojen ja merkitysten suhteista (Mann, Roy & Morgan 2016: 19). Tutkielman toisena päätuloksena SVK-LEKSIKKO-materiaalin tuloksista on, että KODA-lapsilla on huomattavia keskinäisiä eroja leksikoiden koissa ja niiden laadullisissa piirteissä, mitä mahdollisesti selittää osin heidän eronsa kieliympäristönsä piirteissä ja iässä. KODA-lasten taustatietokyselyiden ja SVK-LEKSIKKO-materiaalin tuloksissa on viitteitä siitä, että he vähemmistökieltä omaksuvina lapsina tarvitsisivat enemmän suomalaisen viittomakielen opetusta. KODA-lasten SVK-LEKSIKKO-materiaalin tulosten ja taustatietojen mukaan lasten suomalaisen viittomakielen käytön säännöllisyys ja monipuolisuus vaikuttaisi positiivisesti lasten leksikaalisiin taitoihin. Tutkielman kolmantena päätuloksena on, että SVK-LEKSIKKO-arviointimateriaalin assosiaatiotehtävien tuloksista kaikilla KODA-lapsilla ilmenee viittoma- ja sanavarastoiden välillä eroja laadullisissa piirteissä niiden kokoerojen lisäksi. Eroja KODA-lasten eri kielten assosiaatiotehtävien tuloksissa mahdollisesti selittää osin kielten modaliteettiero. Jatkotutkimuksia tarvitaan muun muassa kieliympäristön piirteiden vaikutuksista kaksikielisten lasten leksikoiden rakentumiseen. Lisäselvityksiä tarvitaan myös viitotun ja puhutun kielen kieliopillisten erojen selvittämiseksi.