Show simple item record

dc.contributor.advisorKyröläinen, Heikki
dc.contributor.advisorIhalainen, Johanna
dc.contributor.authorWenning, Joel
dc.date.accessioned2021-06-17T09:50:45Z
dc.date.available2021-06-17T09:50:45Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76638
dc.description.abstractJohdanto. Urheilijat ja valmentajat etsivät koko ajan uusia tapoja parantaa suorituskykyä sekä tapoja, joilla voisivat saada kilpailuetua. Yksi näistä tavoista on vastustettu sisäänhengitysharjoittelu, jonka avulla on voitu parantaa urheilijoiden suorituskykyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vastustetun sisäänhengitysharjoittelun vaikutuksia hengityslihasten voimantuottoon, kestävyyssuorituskykyyn ja koettuun rasitukseen submaksimaalisessa kuormituksessa sekä hengitysharjoitellessa kestävyyskuntoilija miehillä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna tutkimuksena. Tutkittavat olivat 21-44 -vuotiaita kestävyysharjoitelleita miehiä (n=17, ikä 30 ± 7 v, pituus 1,79 ± 0,07 m, paino 77,8 ± 7,4 kg, rasvaprosentti 13,5 ± 3,3 % ja VO2max 49,71 ± 3,66 ml/kg/min.). Tutkittavat jaettiin satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin. Molemmat ryhmät suorittivat alkutestit- ja lopputestit sekä harjoittelivat 4 viikon ajan. Kontrolliryhmän käyttämä vastus hengitysharjoittelussa oli huomattavasti pienempi (20 - 25 cmH2O vs. 90 - 120 cmH2O). Molemmat ryhmät harjoittelivat 5 kertaa viikossa vapaavalintaisina päivinä 30 hengitystä kerrallaan. Harjoittelussa käytettiin vastusta vain sisäänhengitettäessä. Sekä alku- että lopputesteissä tutkittavilta mitattiin pituus, paino, kehonkoostumus, sisään- ja uloshengityslihasten voimantuotto ennen rasitusta, sisään- ja uloshengityslihasten voimantuotto rasituksen jälkeen, maksimaalisessa polkupyöräergometritestissä mitattiin maksimiteho, veren laktaatti, testin kesto ja maksimisyke. Lisäksi alkumittauksissa tutkittavilta mitattiin maksimimaalinen hapenottokyky ja spirometria. Tilastollinen tarkastelu tehtiin käyttäen IBM SPSS 24.0 -ohjelmaa. Tilastollinen analyysi suoritettiin yksisuuntaisten toistomittausten varianssianalyysillä (ANOVA). Tulokset. Sisäänhengityslihasten maksimaalinen voimantuotto (MIP, maximal inspiratory pressure) parani kummallakin tutkimusryhmällä merkitsevästi (p < 0,001). Lisäksi koko tutkimusryhmän ja kontrolliryhmän rasituksen jälkeiset uloshengityslihasten maksimaalisen voimantuoton arvot (MEP, maximal expiratory pressure) olivat merkitsevästi suurempia interventiojakson jälkeen kuin ennen interventio jaksoa (p < 0,05). Rasitus laski MEP:a molemmissa mittauspisteissä (p < 0,05). Loppumittauksissa MIP oli merkitsevästi pienempää rasituksen jälkeen, kuin ennen rasitusta (p < 0,001). MIP oli merkitsevästi pienempää alkumittauksissa ennen rasitusta MEP:n verrattuna (p < 0,05). Kestävyyssuorituskyvyssä tai koetussa rasituksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Johtopäätökset. Maksimaalinen porrattainen polkupyöräergometrillä tehty kestävyyssuoritus aiheuttaa väsymystä sisäänhengityslihaksissa. Vastustettu sisäänhengitysharjoittelu on tehokas tapa lisäämään sisäänhengityslihasten maksimaalista voimantuottoa kestävyyskuntoilua harrastavilla miehillä ja vähentämään kuormituksesta aiheutuvaa voimantuoton laskua. Tutkimusnäytön mukaan vastustetusta sisäänhengitysharjoittelusta voi olla apua ilman virtauksen parantamiseen keuhkoissa, mutta ei keuhkojen tilavuuden lisäämiseen. Aiemman kirjallisuuden perusteella sisäänhengityslihasten harjoittaminen (IMT, inspiratory muscle training) voi parantaa kestävyyssuorituskykyä ja vähentää koettua rasitusta submaksimaalisessa kuormituksessa, vaikka tätä ilmiötä ei havaittu tässä tutkimuksessa.fi
dc.format.extent77
dc.language.isofi
dc.subject.othervastustettu sisäänhengitysharjoittelu
dc.subject.otherkestävyyssuorituskyky
dc.titleVastustetun sisäänhengitysharjoittelun vaikutus hengityslihasten voimantuottoon, kestävyyssuorituskykyyn ja koettuun rasitukseen submaksimaalisessa polkupyöräergometrikuormituksessa sekä hengitysharjoitellessa kestävyysharjoitelleilla miehillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106173836
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysohengitys
dc.subject.ysoharjoittelu
dc.subject.ysosuorituskyky
dc.subject.ysofysiologia
dc.subject.ysokuormitus
dc.subject.ysourheilijat
dc.subject.ysokestävyysharjoittelu
dc.subject.ysospirometria


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record