Valmistavan voimaharjoituksen vaikutus ylä- ja alavartalon voimantuottoon
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Urheilijoiden keskuudessa on yleistä tehdä valmista harjoitus ennen kilpailua, minkä tarkoituksena on parantaa urheilijan suorituskykyä. Tutkimustietoa valmistavan harjoituksen vaikutuksesta suorituskykyyn on kuitenkin rajallisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko valmistavalla voimaharjoituksella vaikutusta suorituskykyyn 4–6 tuntia harjoituksen jälkeen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko suoritetuilla maksimi- ja nopeusvoimaharjoituksilla eriäviä vaikutuksia suorituskykyyn.
Tutkimukseen osallistui 14 juniorjääkiekkoilijaa (ikä 16–17 v, pituus 179.4 ± 5.7 cm, paino 76.2 ± 9.0 kg, painoindeksi 23.7 ± 2.6). Tutkittavat suorittivat alkutestit ennen varsinaisia testipäiviä. Alkutesteissä mitattiin tutkittavien paino, pituus ja määritettiin painot testipäivien kuormituksiin. Alkutestien jälkeen tutkittavat suorittivat neljä testipäivää. Kuormituksina oli maksimivoimakuormitus, kaksi nopeusvoimakuormitusta sekä kontrolli. Kontrollissa tutkittavat eivät suorittaneet mitään fyysistä aktiivisuutta. Maksimivoimakuormitus sisälsi takakyykky- ja penkkipunnerrusharjoitteet 6 × 50 %, 4 × 70 %, 3 × 80 %, 2 × 2 × 90 % yhden toiston maksimista. Nopeusvoimakuormitus 1 sisälsi kyykkyhyppyjä 3 × 5 optimikuormalla, sekä takakyykky- ja penkkipunnerrusharjoitteet 5 × 40 %, 4 × 50 %, 3 × 60 % yhden toiston maksimista. Nopeusvoimakuormitus 2 sisälsi sprinttejä 5 × 20 m, aitahyppyjä 4 × 5 ja hyppypunnerruksia 5 × 4. 4–6 tuntia kuormituksen jälkeen tutkittavilta mitattiin voimantuotto ballistisessa penkkipunnerruksessa ja isometrisessä jalkadynamometrissä. Lisäksi tutkittavilta kysyttiin harjoitusvalmius ja koettu kuormittuneisuus sekä mitattiin kehon lämpötila.
Nopeusvoimakuormitukset eivät vaikuttaneet ballistisessa penkkipunnerruksessa mitattuihin muuttujiin, mutta maksimivoimakuormituksen jälkeen ballistisen penkkipunnerruksen huipputeho (p=0.024) heikkeni merkitsevästi verrattuna kontrolliin. Isometrisessä jalkadynamometrissä mitatuissa muuttujissa ei havaittu merkitseviä eroja kuormitusten välillä. Koettu kuormittuneisuus oli merkitsevästi korkeampi maksimivoimakuormituksen jälkeen verrattuna nopeusvoimakuormituksiin (p=0.001). Koetun kuormittuneisuuden, harjoitusvalmiuden tai lämpötilan ja suorituskyvyn välillä ei havaittu korrelaatioita.
Tämän tutkimuksen perusteella nopeusvoimakuormituksen voi tehdä valmistavana harjoituksena, jos urheilija haluaa tehdä kilpailupäivänä harjoituksen. Maksimivoimakuormituksen jälkeen ballistisen penkkipunnerruksen huipputeho heikkeni merkitsevästi, mutta nopeusvoimakuormitukset eivät vaikuttaneet suorituskykyyn. Maksimivoimakuormitusta voidaan suositella lajeihin, joissa ei tarvita ylävartalon voimantuottoa. Urheilijan ja valmentajan on kuitenkin tarpeellista kokeilla erilaisia valmistavia harjoituksia ennen kauden pääkilpailuja.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29105]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vastustetun sisäänhengitysharjoittelun vaikutus hengityslihasten voimantuottoon, kestävyyssuorituskykyyn ja koettuun rasitukseen submaksimaalisessa polkupyöräergometrikuormituksessa sekä hengitysharjoitellessa kestävyysharjoitelleilla miehillä
Wenning, Joel (2021)Johdanto. Urheilijat ja valmentajat etsivät koko ajan uusia tapoja parantaa suorituskykyä sekä tapoja, joilla voisivat saada kilpailuetua. Yksi näistä tavoista on vastustettu sisäänhengitysharjoittelu, jonka avulla on voitu ... -
Suksen pito- ja luisto-ominaisuuksien muutoksen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen maksimaalisessa pitkäkestoisessa hiihtosuorituksessa perinteisellä hiihtotavalla
Nieminen, Veli-Matti (2013)Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää erilaisten voiteluiden vaikutusta lihasten voimantuoton ja lihasaktiivisuuden muutoksiin maksimaalisen pitkäkestoisen perinteisen tyylin murtomaahiihtosuorituksen aikana. Samalla pyrittiin ... -
Voima- ja plyometrisen harjoittelun vaikutukset ponnistusvoimaan, alaraajojen maksimaaliseen voimantuottoon ja pienpelin liikkumismuuttujiin U16 jalkapalloilijoilla
Saaristo, Markus (2023)Moderni jalkapallo edellyttää jalkapalloilijoilta monipuolista suorituskykyä. Lajin fyysisten ominaisuuksien vaatimukset kasvavat jatkuvasti, sillä pelaajat liikkuvat entistä nopeammin ja pidempään. Erot huipulla ovat ... -
Estrogeenitason vaikutus lihasaktivaation jälkeiseen voimantuoton potentoitumiseen
Rikkonen, Eero (2017)Ikääntymisen myötä luustolihaksen toiminta muuttuu ja lihasmassa vähenee. Ikääntymisen vaikutukset eroavat naisten ja miesten välillä. Estrogeenituotannon vähenemistä pidetään eräänä osatekijänä naisten suorituskyvyn laskun ... -
Vastustetun sisäänhengitysharjoittelun vaikutus hengityslihasten voimantuottoon sekä aerobiseen suorituskykyyn terveillä aktiiviliikkujilla : satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Mäkelä, Tino (2022)Hengityslihasten väsymisen on havaittu rajoittavan fyysistä suorituskykyä niin sairailla kuin terveillä tutkittavilla. Hengityslihasten harjoittelulla voidaan tehostaa hengitystoimintoja, vähentää koettua hengenahdistusta ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.