Oral activities in English and Russian textbooks

Abstract

Kielen opetus on siirtynyt kommunikatiiviseen opetukseen ja suullinen kielitaito nähdään nykyään hyvin tärkeänä osana kielen opintoja. Nykyinen Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, kuten myös tuleva Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 ovat nostaneet suullisen kielitaidon tärkeäksi oppimiskohteeksi kielen opinnoissa. Myös suunnitteilla oleva suullinen koe osana kielten Ylioppilaskokeita on edistänyt suullisen kielitaidon tärkeyttä.

Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vastaavatko lukion kielten oppikirjat opetussuunnitelman vaateisiin suullisen kielitaidon osalta. Aineistona käytettiin Otavan Insights ja Ponjatno! -oppikirjoja. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia suullisia tehtäviä oppikirjoista löytyi. Tehtävät analysoitiin niiden sisällön ja mitä suullisen kielitaidon osa-alueita niissä harjoitellaan. Tehtävät analysoitiin myös niiden tehtävätyypin mukaan drilleihin, harjoituksiin ja tehtäviin (drills, exercises, tasks). Analysointi tapahtui laadullisen sisällön analyysin keinoin ja tulokset esiteltiin osin määrällisen tutkimuksen menetelmin. Tehtävien kategorioinnissa käytettiin osittain aiemmissa tutkimuksissa käytettyjä kategorioita.

Tutkimuksessa ilmeni, että englannin oppikirjasarjassa osa suullisista tehtävistä olivat varsin kommunikatiivisia ja vaativat vapaata tuottoa. Suuri osa tehtävistä oli kuitenkin harjoituksia, joissa painopisteenä ei ole suullinen kielitaito vaan sanasto- ja rakenneharjoitukset. Venäjän oppikirjassa tehtävät eivät olleet kovin kommunikatiivisia. Suurin tehtävätyyppi oli drilli, joten tehtävät olivat hyvin mekaanisia. Molemmissa kirjasarjoissa muun muassa kommunikaatiostrategiat ja ei-verbaalinen viestintä jäivät varsin vähäiselle huomiolle. Vaikka molemmat kirjasarjat noudattavat Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2015 määräyksiä koskien suullista kielitaitoa varsin hyvin, molemmissa on vielä kehitettävää.