Ikääntyneiden varhaisen kuntoutustarpeen tunnistaminen : kahden ryhmän vertailu
Väestö ikääntyy ja tämä tuo haasteita sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteeseen ja väestön
terveydentilaan. Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua kotonaan, jonne tulee suunnata myös
kuntoutuspalveluita, kuten ja koti- ja arkikuntoutusta. Valtakunnallinen linjaus Suomessa on, että
raskaista palveluista tulisi suunnata kohti ennaltaehkäiseviä palveluita. Tämän tutkielman tarkoitus on
selvittää, eroaako arkikuntoutusta toteuttavien kuntien ikääntyneet lähtötilanteessa toimintakyvyn ja
kivun suhteen verrokkikuntien ikääntyneistä. Tällaista kuntoutukseen valikoitumista ja varhaisen
tunnistamisen asetelmaa ja sen merkitystä ei ole aiemmin tutkittu ikääntyneillä Suomessa.
Tutkielman aineisto on saatu tekeillä olevasta Satu Niskasen väitöskirjasta: Ikääntyneiden
arkikuntoutuksen vaikuttavuus kotihoidossa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat kotona asuvat yli 65-
vuotiaat ikääntyneet, jotka ovat kotihoidossa tai joilla on riski siirtyä ympärivuorokautisen hoidon tai
kotihoidon asiakkaaksi toimintakyvyn alenemisen vuoksi. Tärkeimpänä poissulkukriteerinä olivat
ikääntyneet, joiden kognitiivinen toimintakyky oli kohtalaisesti tai vakavasti alentunut.
Arkikuntoutusaineisto on saatu yhdeksästä kunnasta Keski-Suomesta ja verrokkiaineisto on saatu
yhdestä kunnasta Länsi-Suomesta. Arkikuntoutuskuntien arkikuntoutukseen valikoituneita ikääntyneitä
(N=90) verrattiin toimintakyvyn sekä kivun suhteen verrokkikuntien kotikuntoutukseen valikoituneita
ikääntyneitä (N=28). Muuttujina olivat RAI- arvioinnista saadut ADL ja IADL – toiminnot sekä kipu.
Tämän lisäksi tutkittiin, muovaako kognitio (CPS) ja masennus (DRS) näitä yhteyksiä. Tilastollisessa
analyysissä käytettiin t-testiä sekä yhdysvaikutusta tutkittiin kovarianssianalyysillä (ANCOVA).
Tuloksissa havaittiin, että arkikuntoutusryhmällä oli tilastollisesti merkitsevästi parempi toimintakyky
päämuuttajassa IADL- toimintojen (p=0.001) suhteen verrattuna verrokki ryhmään. ADL- toiminnoissa
oli myös keskiarvollista eroa (MD 1.2), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0.259). Kivun
suhteen ryhmän eivät eronneet toisistaan (p=0.98). Kun analyysissä otetiin huomioon kovariantit CPS
ja DRS, niin huomattiin CPS:n heikentävän yhteyttä IADL- toiminnoissa (p=0.066) ja ADLtoiminnoissa
(P=0.357). T-testin mukaan kognitio oli arkikuntoutustyhmässä tilastollisesti merkitsevästi
parempi (p=0.001). DRS ei vaikuttanut ryhmien välisiin eroihin ADL- tai IADL- toiminnoissa
Tulosten perusteella arkikuntoutuskunnissa kuntoutukseen valikoituu toimintakyvyltään
keskiarvollisesti hieman parempikuntoisia ikääntyneitä. Ryhmien välinen ero todellista toimintakykyä
tarkastellessa oli melko pieni. Ainoastaan kognition osalta tulos oli tilastollisesti ja kliinisesti
merkitsevä. Tulos voi olla merkityksellinen, koska tutkimusten mukaan ikääntyneiden kuntoutus on sitä
vaikuttavampaa, mitä aiemmin se aloitetaan. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta suuremmalla otoskoolla
ja kuntaotannalla sekä mikä merkitys arkikuntoutuksella todellisuudessa on kuntoutukseen
valikoitumisprosessissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tehostetun kotikuntoutuksen vaikutus ikääntyneiden fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn sairaalajakson jälkeen
Ojala, Saara (2018)Ikääntyneiden on tärkeää olla fyysisesti aktiivisia, sillä se on yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja itsenäisyyteen. Sairaalahoidon jälkeen moni ikääntynyt ei saavuta sitä edeltänyttä tasoa toimintakyvyssä. Kustannusten ... -
Yksilöllisesti suunnitellun kotikuntoutuksen vaikutus lonkkamurtuman kokeneiden ikääntyneiden henkilöiden elämänlaatuun
Rihto, Matias (2016)Ikääntymisen myötä yleistyvät kaatumistapaturmat ja luuston heikkeneminen altistavat lonkkamurtumille. Ikääntyneen henkilön terveys, toimintakyky sekä elämänlaatu heikkenevät lonkkamurtuman seurauksena. Murtumaa edeltävää ... -
Ikääntyneiden moniammatillisen kotikuntoutuksen merkityksiä työntekijöille
Jokiranta, Laura (2017)Laura Jokiranta (2017). Ikääntyneiden moniammatillisen kotikuntoutuksen merkityksiä työn-tekijöille. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Fysioterapian pro gradu-tutkielma, 50 s., 2 liitettä. Tämän ... -
MMSE-testin yhteys ikääntyneiden ihmisten välineellisiin päivittäistoimintoihin
Jyrkkä, Päivi (2013)Joka vuosi Suomessa diagnosoidaan yli 13 000 uutta muistisairasta. Voidaan puhua sekä kansanterveydellisestä että taloudellisesta haasteesta yhteiskunnalle. Muistisairauksia ei toistaiseksi osata parantaa lääkkeiden avulla, ... -
Changes in the Severity of Frailty Among Older Adults After 12 Months of Supervised Home-Based Physical Exercise : A Randomized Clinical Trial
Suikkanen, Sara; Soukkio, Paula; Kautiainen, Hannu; Kääriä, Sanna; Hupli, Markku T.; Sipilä, Sarianna; Pitkälä, Kaisu; Aartolahti, Eeva; Kukkonen-Harjula, Katriina (Elsevier BV, 2022)Objective To investigate the effects of 12 months of physiotherapist-supervised, home-based physical exercise on the severity of frailty and on the prevalence of the 5 frailty phenotype criteria, using secondary ...