Journalistinen ideointi on vuosikymmenten ajan pysynyt hyvin epämääräisenä ja hajanaisena käsitteenä, vaikka juttujen ideoiminen on yksi toimittajan työn ydintyötehtävistä. Erityisesti konkreettiset ideointikäytännöt ja ideoinnin merkitys uutistyössä ovat jääneet journalistisen työn tutkimuskentällä suhteellisen vähälle huomiolle.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli Aamulehden uutistoimittajia haastattelemalla selvittää, miten journalistista ideointia 2020-luvun uutistoimituksessa tehdään, ja luoda journalistisesta ideoinnista yhteenveto, jonka pohjalta ideointia voidaan käsitellä analyyttisesti tulevassa tutkimuksessa ja konkreettisesti käytännön toimitustyössä. Uutistoimittajien ideointiin pureuduttiin tutkimuksessa kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1) Millainen prosessi journalistinen ideointi on? ja 2) Millaisena työtehtävänä uutistoimittajat kokevat ideoinnin? Tutkimuksen aineisto koostui kuudesta Aamulehden uutistoimittajan haastattelusta. Aineistonkeruumenetelmänä käyt
ettiin kaksiosaista haastattelua. Haastattelujen ensimmäinen osa toteutettiin stimuloituna mieleenpalauttamisena ja toinen osa teemahaastatteluna.
Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Analyysin tuloksena syntyi journalistisesta ideoinnista uusi yhteenveto, jonka mukaan journalistinen ideointiprosessi koostuu kolmesta osaprosessista, jotka ovat aihe, näkökulma ja toteutustapa. Nämä osaprosessit läpileikkaavat koko journalistisen työprosessin niin, että ideointia tehdään usein muiden työprosessin vaiheiden lomassa. Lisäksi ideointiprosessi sijoittuu kahteen ulottuvuuteen, jotka ovat “ideointi työtehtävänä” ja “ideointi jatkuvana prosessina”. Nämä ideoinnin ulottuvuudet kuvaavat sitä, kuinka toimittajat usein toteuttavat ideointiprosesseja sekä työajalla että vapaa-ajalla. Tutkimuksessa selvisi myös, että uutistoimittajat kokivat ideoinnin työmotivaatiota elvyttävänä työtehtävänä, joka lisää työhön autonomiaa ja mahdollisuuksia luovuuden hyödyntämiseen. Toisaalta ideointi oli haastateltavien mielestä myös monin tavoin haastava työtehtävä. Erityisesti kiire aiheutti haasteita ideoinnille.
Tutkimuksen tuloksista tehtiin kolme johtopäätöstä. Ensinnäkin tutkimus osoitti, että ideoinnin olemusta tutkimalla voidaan kehittää journalistista työprosessia. Mitä tarkemmin ideointia voidaan tulevaisuuden tutkimuksissa systemaattisesti käsitellä opeteltavissa olevana taitona, sitä paremmiksi ideoijiksi toimittajat voivat kehittyä ja sitä laadukkaampia ideointiprosesseja voidaan toimituksissa toteuttaa. Toiseksi tulokset osoittivat, että vapaa-ajalla tapahtuva ideointi vaikuttaa olevan huomattavasti merkityksellisempi osa journalistista ideointia kuin aiemmin on oletettu. Kolmas tämän tutkimuksen keskeisimmistä johtopäätöksistä oli, että tiimityön merkitys ideointiprosessissa on 2020-luvun toimituksessa suuri.
...
