Pro gradu -työssäni tutkin lehden työprosesseja ja lehtikonseptissa ilmeneviä ongelmia ja analysoin, millaisiin journalistisessa työssä ja journalismissa tapahtuneisiin muutoksiin ne kytkeytyvät. Tutkimuskohteenani on erään järjestölehden kehittämishanke ja lehtikonseptiuudistus. Aineisto on peräisin Taideteollisen korkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeesta, joka järjestettiin järjestölehdessä vuosina 2008–2009. Lehden levikki oli ollut jo usean vuoden ajan laskussa, joten lehtikonsepti päätettiin uudistaa. Lukijakunnan ikääntyminen aiheutti huolta lehden tulevaisuudesta, joten sisältöä haluttiin kehittää nuorempia lukijoita houkuttelevampaan suuntaan. Samalla kehitettiin lehden työprosesseja. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii kehittävä työntutkimus. Hankkeen aikana käytyjen keskustelujen pohjalta analysoin, millaisia häiriöitä ja ristiriitoja työhön liittyi sekä mistä häiriöt johtuvat ja miten ne vaikuttavat lehteen ja journalistiseen työhön. Lopuksi analysoin, millaisia työssä tapahtuneita muutoksia ne tuovat esiin. Aineiston perusteella lehti vaikutti olevan monelta osin kriisissä, sillä häiriöitä löytyi yhteensä 60 kappaletta. Tutkimuksessa nousi esiin useita häiriöteemoja: työnjako ja resurssit, journalistinen sisältö, tuotanto ja aikataulut, suunnittelu ja editointi, työvälineet, taustaorganisaatio ja lukijasuhde. Lehdessä vaikuttaneet ristiriidat osoittivat, että journalistinen työnkuva on muutoksessa. Sisällön suunnittelu ja editointi on lisääntynyt toimituksissa, visuaalisuuden merkitys on kasvanut, lukijalähtöisyys tullut jäädäkseen aikakauslehtien ohella myös sanomalehtiin ja tarinallisuuteen sekä sisällön lisäksi myös muotoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Muutokset ovat vaikuttaneet paitsi journalistiseen toimenkuvaan, myös työtapoihin sekä journalistisiin ihanteisiin ja normeihin. Järjestölehden tapaus toi esiin sen, että saman toimituksen sisällä eli rinta rinnan keskenään ristiriitaisiakin näkemyksiä siitä, miten ja millaista journalismia tulisi tehdä. Moni asia kertoikin sanomalehtimäisen ja aikakauslehtimäisen työkulttuurin törmäyksestä ja eroista siinä, mitä käsitetään hyväksi journalismiksi. Niin ikään tutkimus osoitti, että jos mediakonseptiin vaikuttavista tekijöistä ei ole keskusteltu, julkaisemisen tavoitteet ovat epäselvät tai kaikki lehdentekoon osallistuvat eivät jaa samoja tavoitteita, on lehtikonseptin kehittäminen karikkoista. ...

lehtiuudistus lehtikonsepti aikakauslehdet järjestölehdet journalistiikka journalismi mediatutkimus työprosessit kehittävä työntutkimus