Koiran omistamisen rasitteet : taustatekijät ja yhteydet koiran sosiaaliseen kognitioon

Abstract

Tämä tutkimus toteutettiin osana Koira perheessä -tutkimusprojektia yhteistyössä koira-alan asiantuntijayritys SmartDOG Oy:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä koiranomistajaan ja koiraan liittyvät taustatekijät ovat yhteydessä siihen, että koiranomistaja kokee koiransa rasitteena. Lisäksi tarkasteltiin, ovatko koiran eleidenlukukyky ja ongelmanratkaisutyyli yhteydessä toisiinsa sekä koiranomistajan kokemukseen koirasta rasitteena. Tutkimusaineisto koostui 439 koiranomistajasta ja koirasta. Koiranomistajat vastasivat taustatietokyselyyn, koiran ja ihmisen suhdetta kartoittavaan MDORS (Monash Dog Owner Relationship Scale) -kyselyyn sekä arkityytyväisyyttä mittaavaan SWLS (Satisfaction With Life Scale) -kyselyyn. Koirien ongelmanratkaisutyyliä ja eleidenlukukykyä kuvaava aineisto saatiin SmartDOG Oy:ltä, joka toteutti koirien smartDOGTM KOGNITIO -testikokonaisuudet. Tutkittujen osa-alueiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin hyödyntäen Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa sekä lineaarisia regressiomalleja.

Tulosten mukaan koiranomistajan voimakkaampaan kokemukseen koirasta rasitteena olivat yhteydessä heikompi arkityytyväisyys, heikompi tunneside koiraan, narttukoiran omistaminen, koiranomistajan nuorempi ikä sekä talouden koirien pienempi lukumäärä. Lisäksi korrelaatioita tarkastellessa havaittiin pieni yhteys talouden lasten lukumäärän ja koiran rasitteena kokemisen väliltä. Koiran eleidenlukukyky tai ongelmanratkaisutyyli (itsenäinen/ihmiseen tukeutuva) eivät olleet yhteydessä kokemukseen koirasta rasitteena. Sen sijaan näiden kognitiivisten ominaisuuksien välillä havaittiin yhteys siten, että taitavammin ihmisen eleitä lukevat koirat suosivat todennäköisemmin ihmiseen tukeutuvaa ongelmanratkaisutyyliä. Vastaavasti ihmisen eleitä heikommin lukevat koirat suosivat itsenäistä ongelmanratkaisutyyliä.

Suomessa rekisteröityjen koirien määrä on kasvussa, joten koiran ja ihmisen suhteen tutkimus on erittäin ajankohtaista. Tämän tutkimuksen tulokset antavat tärkeää tietoa niistä koiraan ja koiranomistajaan liittyvistä tekijöistä, jotka saattavat voimistaa koiranomistajuuteen liittyvää kuormitusta. Näin lisääntyvä tieto parantaa ymmärrystämme koiran ja koiranomistajan suhteesta sekä siitä, millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla sekä koiran että ihmisen elämänlaatuun.

This study was carried out as a part of ‘A Dog in a Family’ research project in collaboration with SmartDOG Oy, a company that offers science-based cognitive testing for dogs. The aim of the study was to find out what factors related to dog and dog owner predict the perceived costs of dog ownership. In addition, it was examined whether a dog's ability to use human communicative cues was related to its preferred problem-solving style and if these sociocognitive features of the dog were connected to the perceived costs of dog ownership. The sample in this study consisted of 439 dogs and dog owners. The dog owners filled in questionnaires related to their background, relationship between them and their dogs (Monash Dog Owner Relationship Scale) and their life satisfaction (Satisfaction with Life Scale). Data about dogs’ problem-solving style preferences and use of human communicative cues was obtained from SmartDOG Oy, which implemented the smartDOGTM KOGNITIO test battery. The relationships between the studied variables were examined using Spearman's rank-order correlation coefficient and linear regression models.

The results show that greater perceived costs of dog ownership were associated with lower life satisfaction, weaker perceived emotional closeness with the dog, owning a female dog, younger age of the dog owner, and fewer dogs in the household. In addition, a small correlation was found between the perceived costs and a greater number of children in the household. Neither dog's ability to use human communicative cues nor its preferred problem-solving style (independent/human-dependent) were associated with the perceived costs. However, they were connected to each other, with dogs more skilfully reading human communicative cues being more likely to prefer a human-dependent problem-solving style. Correspondingly, dogs less successful in reading human communicative cues preferred to solve problems independently.

A growing number of dogs are registered in Finland, which makes research of human-dog relationship increasingly timely. The results of this study provide important information about the factors that may exacerbate the perceived costs associated with dog ownership. In this way, the increasing knowledge improves our understanding of the dog-owner relationship and the effects it may have on the quality of life for both dog and human.