Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorRantanen, Johanna
dc.contributor.authorTossavainen, Anssi
dc.contributor.authorKonsti, Sanna
dc.date.accessioned2021-06-11T09:30:45Z
dc.date.available2021-06-11T09:30:45Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76447
dc.description.abstractTämän laadullisen pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella johtajien käsityksiä työn merkityksellisyydestä ja sen johtamisesta sekä Työn merkitysten ja täyttymysten -kyselyn hyödyntämisestä työn merkityksellisyyden johtamisessa. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 22 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joita on analysoitu fenomenografisella tutkimusotteella. Haastatteluaineistosta on tunnistettu merkityksellisiä ilmauksia, joista on edetty kategorioiden ja ylempien kuvauskategorioiden muodostamiseen. Johtajat kokivat työn merkityksellisyyden tärkeäksi ja kiinnostavaksi näkökulmaksi, jonka roolin uskovat tulevaisuudessa korostuvan entisestään. Aineistosta löydettiin kolme erilaista johtajien tapaa lähestyä työn merkityksellisyyttä. Yksilökeskeisessä lähestymistavassa työn merkityksellisyyttä tarkasteltiin yksilön omasta itsestä tai yksilön näkökulmasta käsin. Yhteisökeskeisessä lähestymistavassa näkökulma laajeni itsestä myös toisiin, aina tiimeistä ja organisaatioihin jopa globaalille tasolle saakka. Holistisessa lähestymistavassa johtajat näkevät taas työn ja elämän kokonaismerkityksellisyyden olevan vahvassa yhteydessä toisiinsa. Työn merkitysten ja täyttymysten -kyselyn hyödyntämiseen liittyvistä johtajien käsityksistä tunnistettiin myös kolme kategoriaa. Yksilökategoriassa kyselyä ajateltiin voivan hyödyntää työntekijän itsensä johtamisessa. Tiimi-kategoriassa kyselyn ajatellaan soveltuvan käytettäväksi myös tiimeissä ja Organisaatio-kategoriassa koko organisaation tasolla, esimerkiksi strategiatyössä. Aiheen koetusta tärkeydestä huolimatta työn merkityksellisyyttä ei tietoisesti ja järjestelmällisesti johdeta kovin monessa tutkimuksessa mukana olleessa organisaatiossa. Haastatellut johtajat kokivat Työn merkitysten ja täyttymysten -kyselyn voivan toimia työkaluna, jonka avulla työn merkityksellisyydestä voitaisiin päästä organisaatioissa keskustelemaan ja työn merkityksellisyyttä sekä mittaamaan että johtamaan.fi
dc.description.abstractThe aim of this qualitative study was to examine the leaders' perceptions of meaningful work and how to foster it, as well as the use of Vocational Meaning Survey (VMS) in facilitating experiences of meaningfulness in work. This is a phenomenographic study and data was collected through 22 semi-structured thematic interviews. The data was sorted into qualitatively distinct categories of description after identifying relevant expressions and basic categories. Meaningful work is a topic that has gained attention of the leaders interviewed in this study and they believed it to become even more important in the future. Three categories of leaders´ perceptions of meaningful work were found in this study. In individual approach meaningful work was seen from individuals´ perspective while organizational approach also includes all stakeholders, even global level. In holistic approach leaders see work and life meaningfulness inseparable. The results also show that Vocational Meaning Survey could be used with individuals, teams and also on the organizational level. It seems however, that currently most of the organizations participated in this study aren´t neither proactively or systematically trying to foster work meaningfulness among their employees. Based on the interviews of the leaders´ VMS survey could respond to this need and serve as a tool for discussing, measuring and fostering work meaningfulness in organizations.en
dc.format.extent59
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertyön merkityksellisyys
dc.subject.othertyön täyttymys
dc.titleJohtajien käsityksiä työn merkityksellisyydestä ja Työn merkitysten ja täyttymysten -kyselyn hyödyntämisestä johtamisessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106113654
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysofenomenografia
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysojohtaminen
dc.subject.ysojohtajat
dc.subject.ysotyö
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot