Vaikutelman hallinta teknologiavälitteisessä rekrytoinnissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia näkemyksiä vastavalmistuneilla on vaikutelman hallinnasta ja miten he omaa vaikutelmaansa hallitsevat teknologiavälitteisen rekrytoinnin kontekstissa. Vaikutelman hallinnalla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa toimintaa, jolla pyritään luomaan ja ylläpitämään haluttua mielikuvaa. Tutkimuksen aineisto koostui kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka litteroitiin analyysiä varten. Aineiston analyysi toteutettiin teema-analyysinä. Haastateltavat olivat vastavalmistuneita, eli tämän tutkimuksen kontekstissa vuosina 2018–2020 val-mistuneita korkeakoulutettuja aikuisia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat vastavalmistuneiden kokevan vaikutelman hallinnan tärkeäksi teknologiavälitteisen rekrytoinnin kontekstissa. Vastavalmistuneet näkivät myös, että teknologiavälitteisen vaikutelman hallinnan erityispiirteisiin kuuluu vihjeiden vähenemistä ja läsnäolon osoittamisen korostumista. Teknologiavälitteisiin rekrytointihaastatteluihin he liittivät vaikutelman hallinnan kannalta sekä etuja että haittoja: toisaalta esimerkiksi omasta kodista haastatteluun osallistuminen koettiin jännitystä laskevaksi, mutta teknologiavälitteisten ongelmien pelko saattoi lisätä myös jännitystä. Vastavalmistuneet eivät juurikaan hyödyntäneet sosiaalista mediaa tai henkilökohtaisia verkkosivuja vaikutelman hallinnan välineinä, mutta he toisaalta näkivät niiden käytön tarjoavan mahdollisuuksia vaikutelman hallinnan kannalta. Vastavalmistuneet käyttivät monipuolisia vaikutelman hallinnan strate-gioita työnhaun ja rekrytointiprosessin eri vaiheissa. He pyrkivät tietoisesti hallitsemaan vaikutelmaansa jo laatiessaan hakukirjettään ja ansioluetteloaan sekä valmistautuessaan teknologiavälitteiseen rekrytointihaastatteluun. Itse haastattelutilanteessa he käyttivät erilaisia vaikutelman hallinnan strategioita, jotka liittyivät heidän käyttäytymiseensä ja nonverbaaliseen viestintäänsä. Lisäksi he käyttivät strategioita, joiden avulla he pyrkivät luomaan itsestään haluttua mielikuvaa itsestään kertoessaan. He esimerkiksi pyrkivät korostamaan vahvuuksiaan ja häivyttämään heikkouksiaan.

Teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tuttuus tai vieraus selkeästi vaikutti siihen, kokivatko vastavalmistuneet vaikutelman hallinnan teknologiavälitteisen rekrytoinnin kontekstissa positiivisesti vai negatiivisesti. Vastavalmistuneet pyrkivät tietoisin strategioin korostamaan omia hyviä puoliaan hallitessaan omaa vaikutelmaansa. Tämän tutkimuksen vastavalmistuneet olivat pääosin humanistisilta aloilta, mikä voi selittää heidän vähäistä sosiaalisen median hyödyntämistään vaikutelman hallinnassa rekrytoinnin kontekstissa. Jatkotutkimuksissa onkin tarpeen tarkastella vaikutelman hallintaa teknologiavälitteisen rekrytoinnin kontekstissa myös muiden alojen asiantuntijoiden näkökulmasta.