Lähihoitajaopiskelijoiden suomen kielen käytön ja oppimisen mahdollisuuksia työssäoppimisjaksolla

Abstract

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä työssäoppimisen merkitys on kasvanut. Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvaa, ja merkittävä osa maahanmuuttotaustaisista opiskelijoista opiskelee lähihoitajaksi. Ammattitaidon hankkimisen lisäksi työelämän kielitaidon oppiminen on keskeinen tavoite ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimukseni sijoittuu toisen kielen oppimisen tutkimuksen kentälle ja on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (Suomen Akatemia 2019–2023). Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisena kielen käyttämisen sekä kehittämisen mahdollisuutena työssäoppimisjakso näyttäytyy maahanmuuttotaustaisille lähihoitajaopiskelijoille. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kokemuksia lähihoitajaopiskelijoilla on suomen kielen käytöstä työssäoppimisjaksolla? 2. Millaisia diskursseja liittyy suomen kielen käyttöön ja oppimiseen työssäoppimisjaksoilla? Tutkimukseni on monimenetelmäinen etnografinen tutkimus. Tutkimukseni keskeisin viitekehys on neksusanalyysi (Scollon & Scollon 2004), mutta hyödynnän myös etnografiaa ja diskurssintutkimusta. Tutkimukseni aineisto on kerätty tiimietnografisesti eräässä ammatillisessa oppilaitoksessa. Aineistoni koostuu havainnoinnin kenttämuistiinpanoista, äänitetystä luokkahuonevuorovaikutuksesta sekä teemahaastatteluista. Opiskelijoita on haastateltu työssäoppimisjakson alkupuolella sekä sen loputtua. Lisäksi on haastateltu viittä ammatillista opettajaa ja kahta työpaikkaohjaajaa. Opiskelijoiden kokemuksia suomen kielen käytöstä ja oppimisesta tarkastelen narratiivisen small stories -näkökulman (Bamberg & Georgakopoulou 2008) avulla. Small stories -analyysissä tarkastelen esimerkiksi kertomusten sisältöä, toistoa sekä vastakkainasetteluja. Suomen kielen käyttöön ja oppimiseen liittyviä diskursseja tarkastelen diskurssien analyysin avulla. Diskurssien sisällön lisäksi tarkastelen niiden kielellistä rakentumista. Lopuksi kokoan näitä analyysinäkökulmia yhteen neksusanalyysin avulla. Analyysini perusteella opiskelijoiden kokemukset suomen kielen käytöstä ja oppimisesta työssäoppimisjaksolla ovat monipuolisia. Opiskelijoiden kokemukset kietoutuvat työssäoppimisympäristön, päiväkodin, kielenkäytöllisten erityispiirteiden ympärille. Kielenkäyttöön liittyy myös vahvoja tunteita erityisesti arvioiduksi tulemisen ja oman osaamisen näyttämisen osalta. Aineistosta muodostuu kuusi diskurssia, jotka muodostavat verkoston. Dominoivin diskursseista on oppimisen mahdollisuudet -diskurssi. Tutkimukseni tulokset tarjoavat arvokasta tietoa työssäoppimisjaksojen suomen kielen oppimisen mahdollisuuksista. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää työpaikoilla tapahtuvan kielenoppimisen kehittämisessä.