Keski-iän työn henkisen kuormittavuuden yhteys myöhemmän iän kognitiiviseen toimintakykyyn
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Työn psykososiaaliset kuormitustekijät vaikuttavat työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin. Keski-iän työn henkinen kuormitus saattaa altistaa kognitiivisen toimintakyvyn laskuun myöhemmässä iässä. Väestön ikääntyessä kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen ja muistisairauksien määrän odotetaan lisääntyvän ja tietoa ennaltaehkäisevistä keinoista tarvitaan. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten keski-iässä koettu työn henkinen kuormittavuus vaikuttaa myöhemmän iän kognitiiviseen toimintakykyyn miehillä ja naisilla ja selittyivätkö mahdolliset havainnot elintapatekijöillä.
Tähän prospektiiviseen kohorttitutkimukseen osallistui Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) -tutkimuksen aineistosta 471 miestä ja 589 naista. Kognitiivista toimintakykyä mitattiin Mini Mental State Examination (MMSE) -tehtävällä ja kopiointitehtävällä v. 2005-2011 tutkittavien ollessa keskimäärin 68 vuotta ja ammattitiedot oli kerätty vuodelta 1990 heidän ollessa 45–57-vuotiaita. Tutkimuksessa työn henkinen kuormittavuus oli määritelty keski-iän ammattinimikkeiden pohjalta Työterveyslaitoksen psykososiaalisen työaltistematriisin avulla, työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välisenä suhteena. Karasekin työstressimallin mukaan työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien väliset suhteet muodostivat neljä työn henkisen kuormituksenluokkaa: matalan kuormituksen työ, aktiivinen työ, passiivinen työ sekä korkean kuormituksen työ. Työn henkisen kuormituksen ja myöhemmän iän kognitiivisen toimintakyvyn välistä yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä ja analyysit vakioitiin tutkittavien iällä, koulutustasolla, kroonisilla sairauksilla ja elintavoilla.
Keski-iän työn henkinen kuormitus oli yhteydessä miesten ja naisten kognitiiviseen toiminta-kykyyn myöhemmin elämässä. Korkean kuormituksen työ miehillä keski-iässä oli yhteydessä myöhemmän iän matalampiin MMSE-pisteisiin verrattuna matalan kuormituksen työtä tehneisiin (β -0.623, 95 % LV -1.06, -0.19, p=0.005). Samanlainen yhteys havaittiin passiivista työtä keski-iässä tehneillä miehillä (β -0.481, 95 % LV -0.91, -0.06, p=0.027). Korkean kuormituksen työ naisilla keski-iässä oli yhteydessä myöhemmän iän heikompiin kopiointitehtävän pis-teisiin verrattuna matalan kuormituksen työtä tehneisiin (β -0.277, 95 % LV -0.55, -0.00, p=0.049). Tutkittavien ikä, koulutustaso, krooniset sairaudet ja elintavat oli vakioitu mallissa. Elintavat selittivät jonkin verran työn henkisen kuormituksen ja kognitiivisen toimintakyvyn välistä yhteyttä naisilla.
Työn henkiselle kuormitukselle altistuminen keski-iässä saattaa heikentää miesten ja naisten kognitiivista toimintakykyä myöhemmässä iässä. Työn henkisen kuormituksen kokemusta tulisi vähentää lisäämällä työntekijän vaikuttamisen mahdollisuuksia työhönsä. Elintavat näyttäisivät selittävän jonkin verran työn henkisen kuormituksen ja kognitiivisen toimintakyvyn välistä yhteyttä naisilla.
...
Psychosocial stressors at work affect employee’s health and well-being. The mental strain at work i.e. job strain in midlife may predispose to cognitive impairment in later life. As the population ages, the number of cognitive impairments and memory disorders is expected to in-crease and information on exposures and potential preventive measures is needed. The purpose of this study was to examine how job strain experienced in midlife affects cognitive functioning later in life in men and women and whether the possible findings were explained by lifestyle factors.
Participants in this prospective cohort study belong to the Helsinki Birth Cohort Study (HBCS). All together 471 men and 589 women participated. Cognitive functioning was measured with the Mini Mental State Examination (MMSE) test and constructional praxis test between 2005 and 2011 when the subjects average age was 68 years and occupational data were collected from 1990 when they were 45–57 years old. In the study, job strain was determined on the basis of middle-aged occupational codes with the help of the psychosocial job exposure matrix of the National Institute of Occupational Health in relation to job demand and job control. According to Karasek’s Job Strain model the relationships between job demand and job control can be divided in four groups: low job strain, active job, passive job and high job strain. The relationship between job strain and cognitive functioning at later life was examined by linear regression analysis and subjects ’age, level of education, chronic illness and lifestyle factors were adjusted.
Job strain in midlife was related to cognitive functioning of men and women in later life. High job strain in men was associated with lower MMSE scores compared with those who had low job strain (β -0.623, 95% CI -1.06, -0.19, p=0.005). A similar association was observed in men who had passive work in midlife (β -0.481, 95% CI -0.91, -0.06, p=0.027). In women high job strain was associated with lower constructional praxis test scores in later life compared with low job strain (β -0.277, 95% CI -0.55, -0.00, p=0.049). The age, level of education, chronic diseases and lifestyles factors of the subjects were adjusted in the model. Lifestyles somewhat explained the relationship between job strain and cognitive functioning in women.
Exposure to mental strain at work in midlife may impair the cognitive functioning of men and women later in life. The experience of the mental workload could potentially be reduced by increasing employee job control. Lifestyle factors seemed to explain to some extent the relationship between mental job strain and cognitive functioning in women.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Keski-iän fyysisen työkuormituksen yhteys miesten fyysisen toimintakyvyn kehitykseen myöhemmässä elämässä
Hämäläinen, Julia (2022)Fyysisen työkuormituksen, kuten raskaan dynaamisen lihastyön, selän kiertoliikkeiden, samanlaisina toistuvien liikkeiden sekä staattisen lihastyön huonoissa työasennoissa on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä ... -
Kaupunkimaisen asuinympäristön maankäytön yhteys iäkkäiden henkilöiden kognitiiviseen toimintakykyyn
Tykkyläinen, Pauliina (2021)Muistisairaudet ovat yksi merkittävimmistä haasteista sosiaali- ja terveydenhuollolle niin kansanterveydellisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Niiden ennaltaehkäisyssä on painottunut pitkälti yksilökeskeinen ... -
Fyysisen työkuormituksen yhteys eläkeiän koettuun fyysiseen toimintakykyyn kunta-alan työntekijöillä ja toimihenkilöillä
Julkunen, Sanni (2016)TIIVISTELMÄ Työuran aikaisella fyysisellä työkuormituksella on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn vielä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Fyysistä työkuormitusta on tarkasteltu tutkimuksissa yleensä yhtenä ... -
Viimeistelyharjoittelun kuormittavuuden mittaaminen seerumin hormonipitoisuuksien ja ortostaattisen kokeen avulla suomalaisilla huippupainijoilla
Virtanen, Juha (2000)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli mitata painin viimeistelyharjoittelun kuormittavuutta eritasoisilla huippupainijoilla. Mittausmenetelminä pitkittäistutkimuksessa käytettiin seerumin hormonipitoisuuksia (vapaa testosteroni, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.