Obučenie russkomu kak rodnomu v Finlândii - celi obučeniâ v predstavlenii raznyh učastnikov i deâtelej učebnogo processa (Eri toimijoiden käsitykset venäjä äidinkielenä -opetuksen tavoitteista)

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen venäjä äidinkielenä opetusta Suomessa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia ovat eri toimijoiden käsitykset venäjä äidinkielenä opetuksen tavoitteista, eroavatko nämä käsitykset toisistaan ja mitkä tekijät vaikuttavat käsityksiin ja opetuksen tavoitteisiin. Toimijoina tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista kielipolitiikkaa, opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia. Opetuksen tavoitteita tarkastellaan tutkimuksessa suomalaisen kielipolitiikan ja siihen kuuluvan monikielisyyden tukemisen näkökulmasta kuitenkin pyrkien ymmärtämään myös muiden toimijoiden näkökulmat. Tutkimusaineistoksi on kerätty virallisten dokumenttien lisäksi 14 puolistrukturoitua teemahaastattelua, joista viidessä on haastateltu opettajia, viidessä vanhempia ja neljässä oppilaita. Venäjä äidinkielenä -opetuksen tutkiminen on tärkeää, sillä monikielisyyden tukemisella katsotaan olevan lukuisia hyötyjä, ja venäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat voimavara, joka tukee oppilaan kieli-identiteettiä, itsetuntoa ja integroitumista yhteiskuntaan. Lisäksi oman äidinkielen opetuksen tutkiminen on yleisesti ottaen tärkeää ja ajankohtaista, sillä aiempien tutkimusten mukaan opetuksen tavoitteissa eri kielten välillä on suuria eroja ja opetuksen järjestelyihin liittyy useita ongelmia. Tutkimuksessamme selvisi, että eri toimijoiden käsitykset opetuksen tavoitteista, etenkin konkreettisten tavoitteiden osalta, eivät kohtaa. Kaikki opettajat ja vanhemmat pitivät oman äidinkielen tukemista tärkeänä ja kokivat monikielisyyden tukemisen tavoitteen merkitykselliseksi, mutta ymmärrys siitä, millaisia konkreettisia tavoitteita ja hyötyjä oman äidinkielen opetuksella on, erosi eri toimijoiden välillä. Tähän vaikuttivat muun muassa vastaajien oma koulutustausta ja kokemukset kielenoppimisesta. Tutkimuksessamme selvisi myös, että useat käytännön järjestelyihin liittyvät kysymykset vaikuttivat tavoitteiden asetteluun tunneilla ja että suomalainen kielipolitiikka ja käytäntö eivät kohtaa. Koulujen ympäristö ja mahdollisuudet eivät vastanneet opetussuunnitelman kuvaamaa monikulttuurisuutta tukevaa koulua, jossa oman äidinkielen opetusta toteutetaan yhteistyössä muiden opettajien kanssa.