Reflektiivisen ajattelun tasot sekä yhteys seikkailukasvatukselliseen toimintaan
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän pro-gradu tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millä reflektiivisen ajattelun tasolla seikkailukasvatukselliseen toimintaan osallistuneet, iältään 18–26-vuotiaat nuoret aikuiset, toimivat. Lisäksi tarkasteltiin miten reflektiivisen ajattelun tasot jakautuvat suhteessa tutkittavien ikään. Tämän lisäksi toisena tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko seikkailukasvatukselliseen toimintaan osallistumisella ja reflektiivisellä ajattelulla havaittavissa jonkinlaista yhteyttä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja pohjautui fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan. Tutkimusaineisto koostui kirjallisista kirjoitelmista. Aineisto kerättiin Metsäkartanon Nuotta-valmennuksen nuorten aikuisten ryhmiltä ajalla kevät 2020 – joulukuu 2020. Tarkasteltava tutkimusaineisto koostui 18 tutkittavan tuottamasta kirjallisesta vastauksesta. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sekä teoriaohjaavaa analyysiä.
Tutkittavat reflektoivat teknisen ja konseptuaalisen reflektiivisen ajattelun tasoilla. Dialektisen reflektion tasoa ei tutkimuksessa havaittu. Tutkimus osoitti, että reflektiivinen ajattelu voi pitää sisällään samanaikaisesti useita tasoja. Pääsääntöisesti teknisillä reflektoijilla havaittiin rinnalla konseptuaalisen tason reflektointia ja konseptuaalisen tason reflektoijilla teknisen tason reflektointia. Ikäryhmistä eniten teknisen tason reflektointia tapahtui nuorimmassa ikäryhmässä ja konseptuaalista reflektointia vanhimmassa ikäryhmässä.
Tutkimuksessa löydettiin yhdeksän seikkailukasvatuksellisen toiminnan tekijää, joita tutkittavat reflektoivat. Tutkittavien tapa reflektoida tekijöitä vaihteli reflektiivisen ajattelun tason mukaan. Tekniset reflektoijat kirjoittivat tehtäväorientoituneesti, jo elettyihin kokemuksiin viitaten sekä keskittyen kuvailemaan toimintaa, sisältöä ja taitoja. Konseptuaalisen tason reflektoijat kirjoittivat keskittyen ympäristöön, sisältöön, niiden kontekstiin ja yksilön tarpeisiin, yksilön valintoja ohjasi oma tieto sekä arvot ja kirjoituksissa näkyi yksilön oppimiseen liittyviä asioita. Tutkimuksen tulosten perusteella voitaisiin sanoa, että tietyt seikkailukasvatukselliset toiminnan tekijät voivat mahdollisesti toimia reflektiivisen ajattelun laukaisijana ja näin toimia tukevina tekijöinä yksilön reflektiivisen ajattelun kehittymisessä.
...
The purpose of this Master’s thesis was to study in which level of reflective thinking 18-26-old young adults, who have been taken part of adventure education program, operate and how the level of reflective thinking goes with the age. The aim was also to investigate if there is a connection between being a part of an adventure education program and reflective thinking.
This research was a qualitative research, and the phenomenological-hermeneutical approach was used to conduct the research. The research material was consisted of 18 writings. The data was collected from young adult groups of Metsäkartano’s Nuotta-program during the time period of June 2020 - December 2020. The qualitative content analysis was made by using theory-based approach and theory-guided approach.
The study showed that subjects reflected either in technical or conceptual reflective thinking lev-els. Based on the study, reflective thinking in a dialectical level didn’t appear. The study relived that reflective thinking can consists different levels of reflective thinking at the same time. The technical reflector was observed using conceptual level of reflective thinking and conceptual reflector was observed using technical level. The technical level reflection was found the most in the youngest age group and conceptual appeared the most in the oldest age group.
The study relived nine factors of adventure education program which were reflected by subjects. The way of reflection was depended on the level of reflective thinking. The way of writing with technical reflectors were task oriented and focused to describe on action, contents and skills. Conceptual reflectors were focused with surroundings, actions and the context what was created by them. Needs of individual were seen in text and one’s behavior was guided by own knowledge and values. With conceptual reflectors there were also things that associated with individual learning. Based on the results of this research, there could be positive connection be-tween being a part of an adventure education program and individual’s reflective thinking. With a consideration it could be said that specific factors and qualities in adventure education could act as a trigger for reflective thinking. These same factors could also have a supporting role when it comes to developing of individual’s ability to do reflective thinking.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Seikkailukasvatus - ajattelun, toiminnan ja tunteiden verkko
Kyrö, Tero; Peltola, Kirsi (2002) -
Fysioterapian opettajien kokemuksia verkko-opetuksesta : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus
Knuutinen, Annukka; Räikkönen, Raili (2024)Verkko-opetuksella tarkoitetaan joko kokonaan tai osittain verkkoteknologian hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Verkko-opetuksesta on muodostunut kuluneiden parin vuosikymmenen aikana pysyvä ... -
”Tää nyt ei menny ihan niinku Strömsössä” - kun tilapäisestä tulee uusi normaali : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus opettajien työskentelystä väistöolosuhteissa
Lehtinen, Pauliina; Koponen, Liisa (2019)Opetus väistöolosuhteissa ovat yhä suurempi ongelma sisäilmaongelmien yleistyessä. Tässä tutkimuksessa selvitetään opettajien kokemuksia väistöolosuhteissa työskentelystä ja heidän arjestaan väistötiloissa. Tutkimuksen ... -
"Se, että jotenkin saa toteuttaa itteänsä; tuntee, että on hyvä olla" : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus itsetuntemuksen merkityksestä opinto-ohjaajan työssä
Huusko, Saija (2014)”Se, että jotenki saa toteuttaa itteänsä; tuntee, että on hyvä olla”. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus itsetuntemuksen merkityksestä opinto-ohjaajan työssä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. ... -
Ihan pihalla : opettajien käsityksiä ulko-opetuksesta ja ulkona oppimisesta
Hämäläinen, Jenni (2018)Ulkona tapahtuva oppiminen ja opetus laajentavat koulujen oppimisympäristöjä. Autenttisissa ympäristöissä tapahtuva toiminnallinen ja kokemuksellinen oppiminen tukee oppilaiden monipuolista oppimista sekä mahdollistaa ...