Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTikka, Miia
dc.date.accessioned2021-05-24T10:32:09Z
dc.date.available2021-05-24T10:32:09Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75906
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastelin vihapuheen käsitettä ja vihapuheeseen suhtautumista eduskunnan täysistunnossa 24.6.2020, jolloin käsiteltiin kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojan purkua. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millainen suhde vihapuheen käsitteellä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeeseen? 2) Kuinka vihapuheeseen suhtaudutaan? Aineistona toimi eduskunnan täysistunnon pöytäkirja. Analysoin sitä retorisen analyysin avulla. Tutkimuksessani selvisi, että vihapuhe-käsitteen suhde kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeeseen on epäselvä, ja se määrittyy kansanedustajien keskuudessa eri tavoin. Käsitteet ymmärretään joko lähes synonyymeinä, melkein erillisinä tai sisäkkäisinä. Joidenkin kansanedustajien puheessa esiintyy epäjohdonmukaisesti erilaisia käyttötapoja. Vihapuhesuhtautumisen voi jakaa kolmeen ryhmään: torjuvaan, puolustavaan ja varovaiseen suhtautumiseen. Torjuvassa suhtautumisessa vihapuhe nähdään uhkana yhteiskunnalle ja ihmisille. Vihapuheen pelätään kaventavan kohteiden sananvapautta. Puolustavassa suhtautumisessa vihapuhe-käsite nähdään poliittisena välineenä väärää mieltä olevien sanan- ja mielipiteenvapauden rajoittamiselle. Varovainen suhtautuminen yhdistää kahden muun piirteitä. Siinä paheksutaan vihapuhetta, mutta suhtaudutaan varovasti sananvapauden rajoittamiseen. Varovaiseen suhtautumiseen liittyy olennaisesti lainsäädännön painottaminen ja halu depolitisoida vihapuhekeskustelu oikeudelliseen kontekstiin. Tulosten valossa näyttää siltä, että vihapuheen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen välinen suhde sekä molempien käsitteiden olemus ovat epäselviä lainsäädännölliselläkin tasolla. Asiaan olisi hyvä saada täsmennystä ja poliittinen yhteisymmärrys. Lainsäädännön muuttaminen voi olla tarpeen.fi
dc.format.extent36
dc.language.isofi
dc.titleVihapuhe - oikea uhka vai turhaa hysteriaa? : retorinen analyysi vihapuheen käsitteestä ja siihen suhtautumisesta eduskunnan täysistunnossa 24.6.2020
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202105243165
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysoeduskuntakäsittely
dc.subject.ysokäsitykset
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysosananvapaus
dc.subject.ysovihapuhe
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysokiihottaminen kansanryhmää vastaan


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot