"Kielenkäytöllisiä hämäysyrityksiä" ja "kestämättömiä väitteitä" : uudelleenmäärittely EU-jäsenyyttä koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa 6.-7.9.1994

Abstract

Tutkielma käsittelee Suomen EU-jäsenyydestä käytyä eduskunnan lähetekeskustelua 6.– 7.9.1994 ja siinä käytettyä retoriikkaa. Lähtökohdan keskustelussa käytetyn retoriikan tutkimiselle antaa paradiastole-figuuri, joka merkitsee uudelleenmäärittelyn tekniikoita.

Tutkielman tehtävänä on arvioida lähetekeskustelun argumentteja ja niissä tapahtuvaa uudelleenmäärittelyä parlamentaarisen retoriikan tutkimisen näkökulmasta. Paradiastole-figuurin käsitteellistämisessä ovat keskeisessä osassa muun muassa Quentin Skinnerin tutkimukset. Työn tavoite on myös osoittaa, että parlamentaarisen puheen sisältämät uudelleenmäärittelyt avaavat mahdollisuuden vaihtoehdoille ja erilaisille poliittisesti merkittäville päätöksille.

Suomen EU-jäsenyysprosessia on tutkittu laajasti, mutta työ tuo aiheeseen uuden näkökulman tutkimalla lähetekeskustelun argumentteja ja niissä esiintyvää uudelleenmäärittelyä. Suomen EU-jäsenyys tuli mahdolliseksi hyvin lyhyessä ajassa, sillä vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mikään Suomen puolue ei pitänyt EU-jäsenyyttä todennäköisenä vaihtoehtona, joten esitys unionin jäsenyydestä oli jo muutos itsessään.

Tutkimusaineiston muodostavat lähetekeskustelun 193 puheenvuoroa. Tutkin kansanedustajien käyttämiä argumentteja jäsenyyden puolesta ja vastaan sekä sitä, miten edustajat muutoksen näkivät. Olen myös taustoittanut lähetekeskustelun historiallista ja poliittista kontekstia, koska katson sillä olleen suurta merkitystä kansanedustajien näkemysten syntymisessä. Kannattajien tehtävä oli paradiastole-figuurin näkökulmasta tarkasteltuna perustella muutoksen tarpeellisuus ja toisaalta pehmentää suurta muutosta perustelemalla mikä ei muutu tai muuttuu vain vähän. Vastustajien tehtävänä oli perustella, miksi kannattaa pysyttäytyä vanhassa ja vastustaa muutosta. Tarkastelen argumentteja talouden, itsenäisyyden ja turvallisuuden osa-alueilla.

Tutkimustulokset osoittavat, että talouden ja turvallisuuden osa-alueilla kannattajat pystyivät perustelemaan muutoksen tarpeellisuuden. Vastustajat eivät onnistuneet riittävän hyvin perustelemaan, miksi jättäytyminen ulkopuolelle olisi talouskehityksen kannalta parempi vaihtoehto tai turvallisuuspoliittisista syistä järkevämpää. Itsenäisyyden alueella sen sijaan vastustajat argumentoivat uskottavammin, että muutos on Suomelle vahingollinen, koska suvereniteetti ja itsemääräämisoikeus tulisivat kaventumaan. Kannattajat eivät kyenneet perustelemaan riittävän hyvin, miksi vallitsevasta tilanteesta pitäisi luopua, eli antaa merkittävä osa itsemääräämisoikeudesta EU:lle.