"Kielenkäytöllisiä hämäysyrityksiä" ja "kestämättömiä väitteitä" : uudelleenmäärittely EU-jäsenyyttä koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa 6.-7.9.1994
Tutkielma käsittelee Suomen EU-jäsenyydestä käytyä eduskunnan lähetekeskustelua 6.– 7.9.1994 ja siinä käytettyä retoriikkaa. Lähtökohdan keskustelussa käytetyn retoriikan tutkimiselle antaa paradiastole-figuuri, joka merkitsee uudelleenmäärittelyn tekniikoita.
Tutkielman tehtävänä on arvioida lähetekeskustelun argumentteja ja niissä tapahtuvaa uudelleenmäärittelyä parlamentaarisen retoriikan tutkimisen näkökulmasta. Paradiastole-figuurin käsitteellistämisessä ovat keskeisessä osassa muun muassa Quentin Skinnerin tutkimukset. Työn tavoite on myös osoittaa, että parlamentaarisen puheen sisältämät uudelleenmäärittelyt avaavat mahdollisuuden vaihtoehdoille ja erilaisille poliittisesti merkittäville päätöksille.
Suomen EU-jäsenyysprosessia on tutkittu laajasti, mutta työ tuo aiheeseen uuden näkökulman tutkimalla lähetekeskustelun argumentteja ja niissä esiintyvää uudelleenmäärittelyä. Suomen EU-jäsenyys tuli mahdolliseksi hyvin lyhyessä ajassa, sillä vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mikään Suomen puolue ei pitänyt EU-jäsenyyttä todennäköisenä vaihtoehtona, joten esitys unionin jäsenyydestä oli jo muutos itsessään.
Tutkimusaineiston muodostavat lähetekeskustelun 193 puheenvuoroa. Tutkin kansanedustajien käyttämiä argumentteja jäsenyyden puolesta ja vastaan sekä sitä, miten edustajat muutoksen näkivät. Olen myös taustoittanut lähetekeskustelun historiallista ja poliittista kontekstia, koska katson sillä olleen suurta merkitystä kansanedustajien näkemysten syntymisessä. Kannattajien tehtävä oli paradiastole-figuurin näkökulmasta tarkasteltuna perustella muutoksen tarpeellisuus ja toisaalta pehmentää suurta muutosta perustelemalla mikä ei muutu tai muuttuu vain vähän. Vastustajien tehtävänä oli perustella, miksi kannattaa pysyttäytyä vanhassa ja vastustaa muutosta. Tarkastelen argumentteja talouden, itsenäisyyden ja turvallisuuden osa-alueilla.
Tutkimustulokset osoittavat, että talouden ja turvallisuuden osa-alueilla kannattajat pystyivät perustelemaan muutoksen tarpeellisuuden. Vastustajat eivät onnistuneet riittävän hyvin perustelemaan, miksi jättäytyminen ulkopuolelle olisi talouskehityksen kannalta parempi vaihtoehto tai turvallisuuspoliittisista syistä järkevämpää. Itsenäisyyden alueella sen sijaan vastustajat argumentoivat uskottavammin, että muutos on Suomelle vahingollinen, koska suvereniteetti ja itsemääräämisoikeus tulisivat kaventumaan. Kannattajat eivät kyenneet perustelemaan riittävän hyvin, miksi vallitsevasta tilanteesta pitäisi luopua, eli antaa merkittävä osa itsemääräämisoikeudesta EU:lle.
...
Muu nimeke
Uudelleenmäärittely EU-jäsenyyttä koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa 6.-7.9.1994Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29054]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Välttämätön uudistus vai elämästä vieraantunut laki : kansanedustajien retoriset keinot oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa eduskuntakeskustelussa
Laitinen, Juuso (2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen eduskunnan täysistuntokeskustelua hallituksen esityksestä HE 173/2020 vp. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. ... -
Vihapuhe - oikea uhka vai turhaa hysteriaa? : retorinen analyysi vihapuheen käsitteestä ja siihen suhtautumisesta eduskunnan täysistunnossa 24.6.2020
Tikka, Miia (2021)Tässä tutkielmassa tarkastelin vihapuheen käsitettä ja vihapuheeseen suhtautumista eduskunnan täysistunnossa 24.6.2020, jolloin käsiteltiin kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojan purkua. Tutkimuskysymykset olivat: 1) ... -
A Lost Opportunity to Parliamentarize The European Commission : Bagehot, Weber and a Debate in 1960
Palonen, Kari (Imprint Academic, 2022)The article emphasizes the significance of EU studies for political thought and concepts. It deals with the seemingly technical topic of the membership of cabinet ministers in parliament. This practice arose in eighteenth-century ... -
”Ei enää koskaan yksin, ei enää koskaan sotaa” : eduskunnan retoriikka Suomen Nato-jäsenyydestä keväällä 2022
Liikka, Heidi (2024)Tutkielma tarkastelee eduskunnan Nato-keskustelua retoriikan näkökulmasta. Suomi jätti keväällä 2022 taakseen liittoutumattomuuspolitiikan pitkän historian päättäessään hakea Nato-jäsenyyttä. Nato-hakemusta edelsi Ukrainan ... -
Peruskivi Euroopan puolustuksen perustukselle? : Euroopan puolustusrahaston perustamisesta Euroopan parlamentissa 17.4.2019 käydyn keskustelun analysointi
Kärkkäinen, Lassi (2023)Pro gradu -tutkielmassani analysoin Euroopan parlamentissa 17.4.2019 pidettyä täysistuntokeskustelua, jossa keskusteltiin uudesta perustettavaksi esitetystä Euroopan unionin ohjelmasta nimeltä Euroopan puolustusrahasto ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.