dc.contributor.advisor | Jaakkola, Timo | |
dc.contributor.author | Koskinen, Ville | |
dc.date.accessioned | 2021-05-20T12:05:46Z | |
dc.date.available | 2021-05-20T12:05:46Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75808 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten viidesluokkalaisten Move! -ja KTK-mittaukset ja niiden osa-alueet olivat yhteydessä seitsemännen luokan fyysiseen aktiivisuuteen sekä kehon painoindeksiin. Samalla tutkittiin myös sukupuolten välisiä eroja. Tutkimukseen osallistui yhteensä 565 poikaa ja 583 tyttöä 35:stä eri koulusta Keski-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta sekä Etelä-Suomesta. Mittausten alkaessa oppilaat olivat viidesluokkalaisia (ka. 11. 26 v.) ja viimeisimmässä mittauksessa he olivat seitsemännellä luokalla. Fyysinen toimintakyky mitattiin tutkijoiden johdolla Move! -mittauksilla ja motorinen koordinaatio KTK-testin avulla. Viikoittainen fyysisen aktiivisuuden määrä mitattiin vuosittain objektiivisesti kiihtyvyysmittareiden avulla 209 oppilaalta. Viidesluokkalaisten Move! -ja KTK-mittauksien yhteyttä seitsemännen luokan fyysiseen aktiivisuuteen ja BMI:hin selvitettiin Pearsonin korrelaatiokertoimien sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että 5.-luokkalaisten poikien Move! -ja KTK- mittaukset olivat huomattavasti enemmän yhteydessä 7.-luokan fyysiseen aktiivisuuteen kuin tyttöjen. Pearsonin korrelaatiokertoimien mukaan pojilla tilastollisesti merkitsevä yhteys myöhäisempään fyysiseen aktiivisuuteen löytyi kaikkien muiden, paitsi olkapäiden liikkuvuuden, kyykistyksen ja ylävartalon kohotuksen väliltä. Tytöillä tilastollisesti merkitsevä yhteys 7.-luokan fyysiseen aktiivisuuteen löytyi vain 20 metrin viivajuoksun, 5-loikan ja sivuttaissiirtymisen väliltä. Voimakkaimmin 7.-luokan fyysiseen aktiivisuuteen korreloi molemmilla sukupuolilla 20 metrin viivajuoksu selittäen pojilla noin 11 % ja tytöillä noin 12 % 7.-luokan fyysisestä aktiivisuudesta. Kaikki yhteydet jäivät korrelaatioltaan heikkotasoisiksi (.20 – .40). Pearsonin korrelaatiokertoimien mukaan parempi pärjääminen Move! -ja KTK-mittauksissa oli selvästi yhteydessä alhaisempaan BMI:hin. Pojilla yhteyksiä löytyi useammasta mittausosiosta ja ne olivat vahvempia kuin tyttöjen. Selvin yhteys 7.-luokan BMI:hin molemmilla sukupuolilla löytyi 5.-luokan 20 metrin viivajuoksusta. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että on tärkeää jatkaa oppilaiden fyysisen toimintakyvyn mittaamista, sillä se on yhteydessä myöhemmän iän fyysisen aktiivisuuteen sekä BMI:hin, jotka yhdessä vaikuttavat merkitsevästi yleiseen terveyden tasoon sekä sitä kautta liikkumattomuudesta aiheutuviin kuluihin. Jatkossa motorisia perustaitoja sekä motorista koordinaatiota voitaisiin mitata entistä laajemmin sekä aikaisemmin, sillä ne ovat todistetusti yhteydessä myöhäisempään liikunta-aktiivisuuteen jo varhaisessa lapsuudessa ja niitä ei mitata kovin laajasti osana Move! -mittauksia. Mittauksien väliset yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen ja BMI:hin auttavat myös kehittämään mittauksia tulevaisuudessa ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia mittausosioita tulevaisuudessa. Niiden avulla saadaan myös tärkeää tietoa nuorten fyysisen toimintakyvyn tilasta. | fi |
dc.description.abstract | The purpose of this research was to study how the fifth-grade students’ Move! -and KTK-tests were connected with the physical activity (PA) and body mass index (BMI) of when being at seventh grade, and additionally find out which particular parts of these tests predicted the most amount of physical activity. Differences between girls and boys were also studied. The study involved 565 boys and 583 girls from 35 different schools in Central Finland, Uusimaa, North Karelia and North Ostrobothnia. At the beginning of the research the students were in fifth grade and their average age was 11,26. During the final measurements they were in seventh grade. Physical condition was measured with a Move! -fitness test, whereas motor coordination skills were measured by doing the KTK-test. The amount of weekly physical activity was measured annually from 209 different students using accelerometers. The connection between fifth grade Move! -and KTK-test to seventh grade students’ PA and body mass index was examined using Pearson’s correlation coefficients and linear regression analyse. The measurements were all organized and supervised by professional researchers.
The results showed that both the Move! -and KTK-measurements for fifth grade boys were significantly more connected to their PA when being at seventh grade, than it was for the girls' group. According to the Pearson’s correlations boys group every Move! -and KTK measurement section had a statistically significant association to the later PA except for shoulders mobility, squat down, and abdominal crunches test. In the girls' group the 20-meter shuttle run, the five-leap and transferring between platforms were the only measurements that had a statistically significant connection to the later PA. According to the Pearson’s correlations the strongest connection to seventh grade PA in both genders was found in fifth grade 20-meter shuttle run test explaining 11% of boys and 12% of the girls seventh grade PA. All correlating factors between fifth-grade tests and the seventh grade PA were found weak (.2–.4). According to Pearson's correlations, a better result in the Move! -and KTK-measurements was clearly connected to a lower BMI. In multiple measurement parts, the connecting factors were stronger for the boys than they were for girls. For both genders the strongest connection for the seventh grade BMI was found in the 20-meter shuttle run. Based on the results, it is important to continue measuring the physical condition of students as it is connected to their future PA levels and BMI. They both have a significant impact on health and social costs as they are affected by low amounts of PA. Measuring fundamental movement -and motor coordination skills could be done earlier and more broadly in the future. They are proven to be connected to the amount of PA at an early age and they are not a big part of the Move! -measurements. The correlating factors from the Move! -and KTK-measurements to later PA and BMI also give important data to improve measurements in the future, and it gives important information about the physical condition of adolescent children. | en |
dc.format.extent | 64 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Move! | |
dc.subject.other | KTK-testi | |
dc.title | Viidesluokkalaisten Move! -ja KTK-mittaukset fyysistä aktiivisuutta ja kehon painoindeksiä ennustavina tekijöinä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202105203070 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | fyysinen aktiivisuus | |
dc.subject.yso | nuoret | |
dc.subject.yso | fyysinen toimintakyky | |
dc.subject.yso | painoindeksi | |
dc.subject.yso | kuntotestit | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |