Johdanto. Lihastyö voi olla isometristä tai dynaamista jälkimmäisen jakaantuessa vielä eksentriseen ja konsentriseen lihastyöhön. Perinteinen voimaharjoittelu sisältää yleensä sekä eksentrisen että konsentrisen lihastyön vaiheen. Voimaharjoittelu voi myös sisältää vain toisen näistä lihastyövaiheista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia eksentrisen ja konsentrisen ylävartalon voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutuksia lihasmassaan, maksimivoimaan ja seerumin hormonipitoisuuksiin nuorilla aikuisilla naisilla.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 23 kuntoliikuntataustaista perustervettä nuorta naista (27,2 ± 4,5 v.). Tutkimusjakso koostui totuttelujaksosta, kontrollijaksosta, 10 viikon voimaharjoitusjaksosta (2 krt/vko) ja 5 viikon harjoitustauosta. Tutkittavat jaettiin isometris-eksentriseen (ISO-EKS) ja isometris-konsentriseen (ISO-KON) ryhmään. Ryhmien harjoittelu erosi ainoastaan isokineettisen penkkipunnerruksen osalta: ISO-EKS ryhmä teki penkkipunnerruksen eksentrisen l
ihastyövaiheen ja ISO-KON ryhmä konsentrisen lihastyövaiheen. Molemmilla ryhmillä isokineettisessä penkkipunnerruksessa tapahtui myös isometrinen supistus ennen eksentrisen tai konsentrisen maksimaalisen toiston aloittamista. Harjoittelu sisälsi myös tyypillisiä voimaharjoitteita muille lihasryhmille, joita ei tutkittu. Tutkimusjakso sisälsi kontrolli-, alku-, keski- ja loppumittauksen sekä harjoitustauon jälkeisen mittauksen. Mittauspisteissä mitattiin seerumin lepo hormonipitoisuuksia, ison rintalihaksen paksuus ja ojentajalihaksen poikkipinta-ala ultraäänilaitteella sekä dynaamisen ja isometrisen penkkipunnerruksen maksimivoima.
Tulokset. Ison rintalihaksen paksuus kasvoi merkitsevästi harjoitusjakson aikana molemmilla ryhmillä (iso-eks p=0,009, iso-kon p=0,002), eikä ryhmien välillä ollut merkitsevää eroa. Ojentajalihaksen pitkän pään poikkipinta-ala kasvoi merkitsevästi harjoitusjakson aikana molemmilla ryhmillä (iso-eks p<0,001, iso-kon p=0,004), mutta ISO-EKS ryhmällä kasvu oli merkitsevästi suurempaa (p=0,037). Ojentajalihaksen lateraalipää kasvoi merkitsevästi harjoitusjakson aikana molemmilla ryhmillä (iso-eks p<0,001, iso-kon p<0,001) ja ISO-EKS ryhmällä kasvu oli lähellä merkitsevästi suurempaa (p=0,051). Ison rintalihaksen paksuus ei laskenut merkitsevästi harjoitustauon aikana ISO-EKS ryhmällä, mutta ISO-KON ryhmällä lasku oli merkitsevä (p=0,012), mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Ojentajalihaksen pitkän pään ja lateraalipään poikkipinta-alat laskivat merkitsevästi harjoitustauon aikana kummallakin ryhmällä (PP iso-eks p=0,007, iso-kon p<0,001, LP iso-eks p=0,019, iso-kon p=0,008), eikä ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Dynaamisen penkkipunnerruksen 1 RM kasvoi merkitsevästi harjoitusjakson aikana kummallakin ryhmillä (iso-eks p=0,001, iso-kon p<0,001), eikä ryhmien välillä ollut merkitsevää eroa. Isometrinen maksimivoima ei kasvanut merkitsevästi koko harjoitusjakson aikana kummallakaan ryhmällä, mutta ISO-EKS ryhmällä isometrisen penkkipunnerruksen maksimivoima kasvoi merkitsevästi harjoitusjakson jälkimmäisellä puolikkaalla (p=0,043). Dynaaminen ja isometrinen maksimivoima laskivat merkitsevästi harjoitustauon aikana kummallakin ryhmällä (DYN iso-eks p=0,002, iso-kon p=0,001, ISOM iso-eks p=0,002, iso-kon p=0,017), eikä ryhmien välillä ollut merkitsevää eroa. Harjoitusjaksolla eikä harjoitustauolla ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta seerumin hormonipitoisuuksiin kummallakaan harjoitusryhmällä. Vapaan testosteronin alkumittausten pitoisuudella oli merkitsevä yhteys ojentajalihaksen lateraalipään poikkipinta-alan (p=0,038) ja dynaamisen penkkipunnerruksen 1 RM:n (p=0,016) harjoitusjakson aikaisiin muutosprosentteihin.
Pohdinta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että eksentrinen voimaharjoittelu voisi olla konsentrista voimaharjoittelua tehokkaampi harjoitusmuoto ylävartalon lihasmassan kasvun kannalta kuntoliikuntataustaisilla naisilla. Tässä tutkimuksessa molemmilla lihastyötavoilla saavutettiin kuitenkin merkitsevää hypertrofiaa 10 viikon harjoitusjakson aikana. Maksimivoiman kasvun kannalta eksentrinen ja konsentrinen voimaharjoittelu näyttäisivät olevan yhtä tehokas tapa harjoitella 10 viikon harjoitusjakson aikana. Seerumin lepo hormonipitoisuuksissa ei havaittu kroonisia merkitseviä muutoksia harjoitusjakson eikä harjoitustauon aikana kummallakaan ryhmällä. Vapaan testosteronin pitoisuudella oli kuitenkin koko aineistossa merkitsevä yhteys sekä ojentajalihaksen lateraalipään poikkipinta-alan että dynaamisen maksimivoiman kasvuun, mikä osaltaan selittää naisten harjoitusadaptaatioiden yksilöllisiä eroja. Harjoitustauolla oli samanlainen vaikutus lihasmassan ja maksimivoiman vähenemiseen molemmilla harjoitusryhmillä viitaten jatkuvan harjoittelun tärkeään merkitykseen.
...
