Lääkärikunnan synty. Suomen lääkärit n. 1750–1850

Abstract

In this dissertation, I have studied the development and professionalization of physicians in Finland from the middle of the 18th century to the middle of the 19th century. The basis of the research is a prosopography database about physicians in the area of Finland during 1749–1856. I have also used annual reports from the physicians. The dissertation consists of five articles and an introduction, which has a separate database analysis and an article analysis, combining article results with the database and previous research. The dissertation examines the development of physician system in interaction with societal events, cultural and social development as well as patients and the local community. In previous research, the professionalization of physicians has been timed mostly based on single criteria of profession, for example with the number of physicians and their professional organization. However, these traditional criteria are not as relevant in the context of Sweden and Finland, where the development was much more state-driven than in many other European countries. Thus, it can be argued that the professionalization of physicians started earlier than has been traditionally estimated, and there were characteristics of a profession right from the first physicians. Even though the number of physicians rose slowly, many societal events, political decisions, reforms in education and closure of the profession raised physicians’ professional and social status. Especially the first decades of the 19th century were crucial for the development of physician system with the wartime, transfer of rule and reforms followed by the increase in Finnish physicians’ own autonomy. In the end, the physicians also needed the trust of their patients to seal their position in the field of health care: how they represented themselves as competent professionals, especially in comparison to other official and unofficial operators in health care.

Tässä väitöstutkimuksessa olen selvittänyt Suomen lääkärikunnan kehitystä ja professionalisoitumista 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin. Tutkimuksen perustana on prosopografisen menetelmän mukaisesti koottu lääkäritietokanta vuosien 1749–1856 aikana virassa toimineista lääkäreistä Suomen alueella. Lisäksi olen hyödyntänyt lääkäreiden vuosikertomuksia. Tutkimus koostuu viidestä artikkelista sekä johdanto-osuudesta. Johdanto-osuudessa ovat erillisinä tietokannan analyysi sekä artikkelianalyysi, jossa yhdistän artikkelien tulokset tietokannan ja aiemman tutkimuksen tuloksiin. Väitöskirja tarkastelee ammattikunnan kehitystä ja professionalisoitumista vuorovaikutuksessa valtion ja yhteiskunnallisten tapahtumien, kulttuurisen ja sosiaalisen kehityksen sekä potilaiden ja paikallisyhteisön kanssa. Aiemmassa tutkimuksessa lääkäreiden professionalisoitumisen ajankohtaa on tarkasteltu lähinnä yksittäisillä profession kriteereillä, esimerkiksi lääkärimäärillä ja ammatillisella järjestäytymisellä, joita ei Ruotsin ja Suomen kontekstissa voi pitää yhtä relevantteina kuin muualla, koska kehitys tapahtui hyvin valtiojohtoisesti. Näillä perusteilla voidaan katsoa lääkäreiden professionalisoitumisen alkaneen jo aiemmin kuin on perinteisesti tulkittu, ja profession piirteitä oli jo ensimmäisistä lääkäreistä lähtien. Vaikka lääkärimäärien kasvu oli hidasta, useat ajanjakson yhteiskunnalliset tapahtumat, poliittiset päätökset, koulutuksen uudistukset ja ammattikunnan rajaamiseen tähtäävät toimenpiteet nostivat lääkäreiden ammatillista ja sosiaalista asemaa. Erityisesti 1800-luvun ensimmäiset vuosikymmenet olivat ammattikunnan kehityksessä merkittäviä sota-ajan, vallan vaihtumisen ja Suomen lääkäreiden oman päätäntävallan kasvun myötä tehtyjen uudistusten ansiosta. Lopulta lääkärit tarvitsivat kuitenkin asemansa lujittamiseksi potilaiden luottamuksen puolelleen, ja siinä heidän oma toimintansa oli ratkaisevaa: miten he loivat itsestään kuvaa pätevinä ammattilaisina erityisesti suhteessa muihin hoidontarjoajiin, sekä virallisiin että epävirallisiin.